Oheinen kuva on kotimme ruokapöydän yläpuolella olevasta hyllystä. Hyllyyn on kerääntynyt vuosien varrella erilaisia koriste- ja käyttöesineitä. Useilla hyllyssä olevilla tavaroilla on jokin tarina, joka liittyy perheeseemme tai sukuihimme. Kuvassa olevan sinisen, lentokoneen suihkumoottorin muotoisen, pienen kukkavaasin kyljessä lukee Finnair ja se on varhain menehtyneen isäni peruja työnantajaltaan ja on nyt hyllyssä muistona isästä. Kaksi kuohuviinilasia ovat tyttäremme ylioppilaslahjat ja ovat siirtymässä hänen ja tulevan puolisonsa kotiin. Pieni korurasia on vaimolle rakkaan jo aikaa sitten edesmenneen Toini-tädin peruja. Hylly osaltaan muistuttaa elämän jatkumosta ja sukupolvien vaihtumisesta. Esineissä elää jotakin menneistä sukupolvista ja niiden siirtyminen uusien polvien kotiin kertoo uusista tulevista sukupolvista. Muistot elävät oman aikansa. Jatka lukemista ”Läpi lukkojenkin Herra Jeesus tulla voi!” →

Opiskelen sairaanhoitaja-diakonissaksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Teen kevään aikana harjoittelua Hermannin erityisdiakoniassa.

Jatka lukemista ”Hermannin Diakoniatalo opiskelijan silmin” →

Rakas Taivaan Isä!

Kiitos uskon lahjasta ja kiitos siitä, että saamme yhdessä tämän seurakunnan kanssa kokoontua sinun kasvojesi eteen Jeesuksen nimessä.

Me tuomme eteesi tämän seurakunnan, tämän kaupungin, kotimaamme Suomen ja sen kirkon. Katso meidän puoleemme ja kuule rukouksemme kun pyydämme, että sinun tahtosi tapahtuisi myös maan päällä, niin kuin taivaassa. Kiitos siitä, että kaikki asiat ja myös kansojen kohtalot ovat sinun käsissäsi. Auta meitä iloitsemaan ja riemuitsemaan valtakunnastasi, vaikka oman ymmärryksemme valossa me mieluummin valitamme ja pelkäämme. Armahda meitä epäuskossamme ja kiittämättömyydessämme.

Kiitos siitä, että olet luvannut kuulla rukouksemme Poikasi Jeesuksen tähden. Sanassasi sanotaan, että sinä johdatat niitä, jotka rukoillen kulkevat. Tähän luottaen tuomme sinun eteesi kaikki huolemme, murheemme ja myös ilomme ja kiitoksemme aiheet. Kiitos siitä, että sinä näet meidän jokaisen sydämeen, paremmin kuin me itse. Kiitos siitä, että kaikki mikä on meille mahdotonta, on sinulle mahdollista. Avaa meidän korvamme ja silmämme kuulemaan ja näkemään sinun johdatuksesi meidän jokaisen elämässä.

Vahvista uskoamme ja luottamustamme sinuun ja lupauksiisi tämän maailman ahdinkojen ja myrskyjen keskellä. Auta meitä pysymään lujina uskossa ja herkkinä palvelussa. Puhdista meidät kaikesta väärästä ja turhasta. Vapauta meidät kaikesta siitä, mikä estää meitä palvelemasta sinua. Täytä meidät Pyhällä hengelläsi ja anna sinun rakkautesi ja armosi loistaa meistä ja olla kaikille kohtaamillemme ihmisille todistuksena sinusta. Anna meille rohkeutta seurata Jeesusta. Avaa sydämemme vastaanottamaan evankeliumin sanoma ja avaa suumme julistamaan sitä muille. Me annamme koko elämämme sinun käsiisi. Tapahtukoon sinun tahtosi elämässämme. Jeesuksen nimessä Amen!

Jaana Kekkonen

diakoni

Erityisdiakonia

Vapaaehtoinen työntekijä liittyi mukaan erityisdiakonian toimintaan loppuvuonna 2011. Hän oli kiinnostunut Hermannin diakoniatalon toiminnasta: mikä talo on ja mitä siellä tehdään?

Kyseisenä vuonna Kallion ja Paavalin seurakunta järjestivät vapaaehtoistoiminnan kurssin. Kurssin käytyään häntä kiinnosti ” valkoinen talo” Hämeentiellä. Kurssin vetäjä lupasi ottaa yhteyttä talon johtajaan Marita Nummeliniin ja sopia tapaamisesta. Ja niin sitä mentiin kohti valkoista taloa, vapain mielin. Tietoa tuli ja kiinnostus heräsi.

Jatka lukemista ”Vapaaehtoistyöntekijän ajatelmia Hermannin diakoniatalosta” →

Teille on varmasti tuttu käsite – korvamato. Korvamato tarkoittaa musiikkikappaletta tai sävelmää, joka toistuu mielessä tahtomatta, pakonomaisesti ja jota on vaikeaa lakata ajattelemasta. Sana korvamato on tullut meille saksan kielestä, jossa siitä käytettään nimitystä ohrwurm, sana korvamato on siis käännöslaina. Suomessa ilmiö tunnetaan yleisemmin nimellä ’musiikin soiminen päässä’. Korvamato voi olla todella ärsyttävä tai tässä minun tapauksessani mukava ja voimaannuttava.

Minun korvamatoni on punaisesta veisukirjasta löytyvä tuttu laulu, Tunnen suurta Jumalaa vain vähän, joku saattaa tuntea laulun myös niemeltä Tänään häneen uskon. Punainen veisukirja on meille monelle todella tuttu rippileiriltä, muistan itsekin laulaneeni kyseistä laulua siellä.

Jatka lukemista ”Korvamato” →