Viime vuonna asunnottomuus kasvoi Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Helsinkiläisenä diakonina mietin: muutettiinko Helsinkiin työn vai asunnon perässä? Edelleen muuttoliike suuntaa kohti etelää ja pääkaupunkia jättäen erityisesti Itä -ja Pohjois-Suomen kaupungit vanhusvoittoisiksi. Helsingissä on elokuussa ylitetty 700 000 asukkaan raja- uutinen ilahdutti ja mietitytti samalla kertaa. Asunnottomuus kasvaa valitettavasti edelleen ja tilastot kertovat, että noin tuhat helsinkiläistä on vailla asuntoa. Asunnoton voi olla nuori aikuinen tai eläkkeellä oleva ikäihminen. Asunnottomuus voi pahimmillaan koskettaa myös lapsiperhettä, vaikka juuri tilastot kertovat, ettei kaupungistamme löydy niitä yhden yhtä! Kun puhumme kodittomuudesta, mieleen tulee helposti ihminen, jolla ei ole asuntoa. Kodittomuus on kuitenkin paljon muutakin kuin neljä seinää ja osoite. Koditon voi olla ihminen, jolla on asunto mutta ei paikkaa, jossa tuntisi olevansa turvassa, hyväksytty ja tervetullut. Siksi kysymys siitä, voiko koditon löytää kodin kirkosta, on paljon syvempi kuin kysymys siitä, voiko kirkko tarjota kerran vuodessa yösijan.
Jatka lukemista ”Löytääkö koditon kirkosta kodin?” →