On 28. kesäkuuta. Tämä aamu alkaa Hakaniemen venerannasta ja päämääränä on Iso-Leikosaari.
Hakaniemen torilla leijuu nenään makea mansikan tuoksu.
Kirjoittaja: Vieraileva kirjoittaja
No onkos tullut talvi nyt kesän keskelle?
Tätä kirjoittaessani ulkona on 27 astetta auringon lämpöä ja kesä ihan parhaimmillaan! Luonto on paikoin kärsinyt kuivuudesta, mutta missä ei ole, on vihreän sävy syvä ja levollinen, kukat kirkkaita ja hehkeitä. Lintujen laulu aamuyön tunteina ja tuulen humina puissa – ääniä, jotka syksyn pimeydessä ja talven pakkasissa ovat haikea muisto vain.
Vapaaehtoiset esittäytyvät
Joka päivä Firas tulee monikulttuuriseen päiväkeskus Mosaiikkiin, missä hänellä on useita työtehtäviä. Hänellä on paljon harrastuksia ja suunnitelmia. Videossa hän kertoo vain pienestä osasta elämäänsä.
Kun Shirley matkusti lentokoneella Kiinaan, hän ei voinut kuvitella, että hänen elämänsä muuttaa suuntaansa 360 astetta. Kun hän tapasi lentokoneessa miehen, joka istui hänen vieressään, hän tiesi että seuraava lentokone voi olla vain Suomeen.
Minun nimeni on Jelica Jerinic. Olen ollut Hermannin diakoniatalossa kieliharjoittelussa 5 viikkoa, ja tutustuin ihmisiin tekemällä haastatteluja, jotka minä kuvasin. Tapasin Shirleyn ja Firasin vain muutamia viikkoja sitten, ja olen kiitollinen, että he olivat rohkeita ja antoivat minulle tilaisuuden tutustua heihin paremmin. He ovat kiinnostavia ihmisiä ja oli tosi kivaa keskustella heidän kanssaan. Toivottavasti he ovat samaa mieltä ja että onnistuin haastatteluissa jakamaan ainakin pienen osan heidän tarinastaan!
Videoon voi laittaa suomen (Firas) tai englannin (Shirley) kieliset tekstitykset avaamalla asetukset-valikon ja valitsemalla tekstityksen.
Vaka vanha Gallen-Kallela -Tarvaspään tunnelmia
Hermannin diakoniatalo talokokouksessa helmikuussa perustettiin retki- ja matkatoimikunta, jonka puheenjohtajaksi minut valittiin. Toimikunnan muut jäsenet toimivat enemmän ”freelancer pohjalta” kuten he itse asian ilmaisevat.
Jatka lukemista ”Vaka vanha Gallen-Kallela -Tarvaspään tunnelmia”
Minun tarinani
Minun nimeni on Joseph Ombima ja olen kotoisin Keniasta. Olen kahden kauniin tyttären isä ja asun tällä hetkellä Suomessa. Olen ollut koditon noin viiden vuoden ajan, koska minulla ei ollut virallista oleskelulupaa ja odotin hakemuksiini liittyviä päätöksiä. Odotusaikana ei saa tehdä töitä. Tulin Hermannin diakoniatalolle noin vuosi sitten. Työntekijät ottivat minut vastaan ystävällisesti ja saivat minut tuntemaan kuin olisin tullut kotiin. Sain työntekijöiltä hengellistä, henkistä ja psykologista tukea. Lisäksi opin heiltä monia asioita elämän eri aloilta. Hermannin diakoniatalon yhteisö antoi minulle toivoa ja vakuutti minulle, että parempi tulevaisuus on mahdollinen Jumalaan luottamisen kautta.
