Painan nappia

Joka ei vuosiin ole kuulunut ulkopuolella

Enhän asu hotellissa kylve kynttilänvalossa

Jatka lukemista ”Joulu asuntolassa” →

Aikana jolloin valo olivat tähdet ja kuu

Majatalot köyhiltä sulkeutuu

Kovaan maalattiaan heiniltä tuoksuvaan

Saapui Jumalan salaisuus maailmaan

Jatka lukemista ”Tallin lattialla” →

Siika tähtää silmukoiden sarastusta.
Ahven kiemurtelee teräisen kierteen saranoiden upotusta.
Hauki kutee vaivaisen sielunsa uskontunnustusta.
Aamu valkenee,
kun tähdet kalpenee marraskuun
pimenevää unohdusta.

Suurien unelmien Joulun sanomaa ja tiedon hapatusta.
Miehen haaveen Waltarin aaveen ja Armaksen kynän
sivallusta.
Sanat Tammen; kuisen valon ikuista valaistusta.
Uusioperheen viimeisen erheen virkkeen sanoitusta.
Soi jo taivaan enkelten laivaan purjeen lepatusta.
Varjojen pauhun maaliskuun sulkeutuneiden; ihmispauhun
Uudenmaan sarastusta.
Jako kolmeen Tammien odotusta.

Livahtaa kotvasen numerot vaalilipun lautakunnan avaimen
kadotusta.
Äänestää saa pientä Suomen maan hyvinvoinnin ajoitusta.
Tammikuisen helmen saa hopeisen kimallusta.
Numero Armaan.
Rehellisyys varmaan.
Saapuu syvyys
luotaus Armahdusta!

Armas Merisalmi

kuva: Unsplash.com/ Nong

Jatka lukemista ”Katiska verkon yllä” →

Huomenna vietämme Suomen 106:tta itsenäisyyspäivää. Niin monta vuotta olemme saaneet elää itsenäisessä Suomessa, ja vieläkin saamme elää, vaikka maailmantilanne onkin nyt levottomampi kuin mitä se on ollut pitkään aikaan. On syvän kiitoksen aihe saada elää maassa, joka ei käy sotaa.

Jatka lukemista ”Myös isämme uskoivat ennen” →