
Näin lauloi Vipe Pullakirkon klubi-illassa. Vipe lauloi, ja hiljaa kyyneleet vierivät kasvoilleni. Mietin missä on se kaikki mitä minä rakastan? Kappaleen soidessa katseeni kulki kohti altttaritaulua – punasaävyistä mosaiikkiteosta jossa Kristus on ristillä ryöväreiden keskellä. Tiesin: kaikki mitä rakastan on tässä. Hänen rakkautensa riittää, se on oikeasti kaikki mitä haluan rakastaa, mille haluan elämäni omistaa. En osaa niin tehdä – kompastelen, ja kaadun kerta toisensa jälkeen – mutta haluan. Haluan oppia rakastamaan Jeesusta. Samalla ajattelin kaikkia ihmisiä siinä illassa ympärilläni. Sitä lämmintä ja hyväksyvää ilmapiiriä. Sitä kodin ja perheen tuntua. “Kaikki mitä rakastan on tässä.” Seurakunta – sinä, minä, me kaikki yhdessä koolla siinä.
Jatka lukemista ”“Kaikki mitä rakastan on tässä…” ”