”Punainen kuin veri, valkea kuin lumi, musta kuin eebenpuu..” varmasti lähes jokainen meistä on kuullut tai lukenut nuo tutut sanat jossakin vaiheessa. Ne luovat voimakkaan mielikuvan ja jo tutun kertomuksen aloitus tuo mieleen sen, miten tuo kertomus päättyy.

Jokunen osa ihmisistä näkee kuulemansa sävelet tai soinnut väreinä. Maailma ympärillämme on täynnä värejä, eri sävyisiä. Värien näkeminen luo mielikuvan tiettyyn väriin liittyvästä asiasta.

Kun näen vihreää väriä tietyssä valossa, saatan suorastaan kuulla ruohon kasvavan ja aistin lehtisilmujen, ”hiirenkorvien” puhkeavan puiden oksiin.

Jatka lukemista ”Värit ympärillämme” →

Edellisessä blogissani kirjoitin liikunnan aloittamisen helppoudesta meillä Hermannissa. Kun olet saanut treenit alulle ja löytänyt salikuntoilun innon, niin luonnollisesti alat miettimään syvemmältä terveysasioita, kuten mm. ravintoasioita. Sillä puolella tarjontakirjo on ihan loputon, alkaen kaurapuurosta aina kovaan ravintohifistelyyn asti. On hyvä, että kiinnostuu siitä, mikä ravinto auttaa pelkästään jaksamaan paremmin kuntoilussa, mutta samalla tulee koko elämää tasapainottavia muutoksia tehtyä.

 

Jatka lukemista ”Ravintoa liikunnalliseen päivään” →

Viimeisen kolmen viikon aikana työni keskiössä on ollut paitsi työntekijöiden rekrytointeja niin myös vajaan parin kuukauden tauon jälkeen jatkunut hätämajoitus. Hermannin diakonitalon hätämajoituskonseptia ehdimme muotoilla loppu vuodesta, kun Hermannin diakoniatalo oli hätämajoitustoiminnassa 40 yötä. Tuona aikana yöpyjiä oli yhteensä 873, keskimäärin 21,8 henkilö/yö. Välillä on toiminut Helsingin eri seurakuntien tarjoama yö suoja eri puolilla kaupunkia. Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä Munkkisaaren yksikkö on toiminut koko talven.

Jatka lukemista ”Hätämajoitus herättää tunteita” →

 

”Virsi 544. Se on tullut rakkaaksi virreksi työn kautta ja erityisesti toinen ja viides säkeistö. Diakoniatyön arjessa toinen säkeistö on aamurukouksena toimiva ja viidennen säkeistön sisältämä pyyntö: ”Täytä koko elämäni Pyhän Hengen voimalla.” Koko ihmisen elämän rukoukseksi käy virren päättävä upea lause: ” Niin kuin kerran tielle toit, perille myös viedä voit” Pirjo

 

”Virsi 600. Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan. Virrestä on muotoutunut perhevirtemme ja sitä on veisattu kaikissa suuremmissa ja pienemmissä perhe- ja sukujuhlissamme sen virsikirjaan tulon jälkeen. Ehdottomasti hienoin ajatus virressä on sen toiseksi viimeinen säe: ”Illasta aamuun kanssamme on Luoja.” Ajatus tietysti välittää viestin, että näin on kaikkina hetkinä ”24/7” mutta kirjoitettu sanamuoto korostaa, että erityisesti kaikkien pimeimmällä hetkellä emme ole yksin vaan kanssamme on Luoja” Kimmo

”Virsi 397. Se on Lina Sundellin vanha virsi. Se soi päässä ihan noin vaan aina joissain kohdissa elämää. Ehkä se on sellaista rukousta, muistutusta itsellekin, että kenen varassa sitä menee. Lohduttava ja rohkaiseva virsi. ”Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa kuin on tähti taivahalla lintu emon siiven alla” Virpi