Viime päivinä mediassa on käsitelty yksityisen turvallisuusalan piirissä esiin tulleita räikeitä väärinkäytöksiä. Onko voimankäytön liiallinen käyttö, ja joissakin tapauksissa jopa rikoksen tunnusmerkit täyttänyt toiminta, tehnyt vartijoista ja järjestyksenvalvojista tummapukuisia hahmoja, joita kohtaan on aihetta tuntea pelkoa?

Helsingin Sanomat julkaisi tapaninpäivänä jutun, jossa kerrottiin poliisin tutkivan poikkeuksellisen laajaa pahoinpitelykokonaisuutta. Useita järjestyksenvalvojina toimineita henkilöitä epäillään pahoinpitelyrikoksista pääkaupunkiseudulla. Rikokset ovat tapahtuneet heidän työaikanaan juna-asemilla. Tekoja yhdistää järjestyksenvalvojan toimivallan räikeä ylittäminen sekä rikoksen uhrien nöyryytys ja alistaminen.

Loppiaisviikonloppuna nainen kuoli järjestyksenvalvontaan liittyneessä kiinniottotilanteessa espoolaisessa kauppakeskuksessa. HS koosti silminnäkijöiden kertomuksia, joiden mukaan näytti siltä, että voimankäyttö oli tilanteessa liiallista. Vielä on epäselvää, johtuiko kuolema kiinnipitotilanteesta, mutta neljää vartijaa epäillään tällä hetkellä kuolemantuottamuksesta.

Järjestyksenvalvontaan liittyneet järkyttävät tapahtumat ovat herättäneet laajaa keskustelua yksityisen turvallisuusalan puutteellisesta valvonnasta. HS on jo aiemmin tehnyt turvallisuusalaa koskeneen selvityksen, jossa paljastui, että osa järjestyksenvalvojista oli saanut luvan, vaikka oikeus oli aikaisemmin tuominnut heidät väkivaltarikoksista. 

Järjestyksenvalvojan työ on haasteellista ja vaatii sekä fyysistä että psyykkistä soveltuvuutta. Etua on varmasti siitä, että omaa kärsivällisyyttä ja osaa lukea ihmisen käytöstä. Voimankäyttötaitoja voidaan tarvita, mutta on tärkeää kuunnella ihmistä ja käyttää verbaalisia rauhoittamiskeinoja. Soveltuvuustestaus pitäisi olla turvallisuusalalla ehdottomasti käytössä.

Vaikka tilanteet tulevat järjestyksenvalvojien eteen usein nopeasti, tulisi silti havainnoida ihmisen käyttäytymistä laaja-alaisesti. Erikoinen käyttäytyminen voi johtua psyykkisestä sairaudesta tai fyysisen sairaskohtauksen aiheuttamasta sekavuudesta. Kaikki ei aina johdu päihtymyksestä. Kenenkään ihmisarvoa ei tulisi silloinkaan polkea, vaikka ihmisen päihtymystila aiheuttaisi järjestyksenvalvonnallisia toimenpiteitä.

Työssäni olen kohdannut ihmisiä, joilla on erilaisia psyykkisiä tai neurologisia haasteita, jotka heijastelevat heidän olemiseensa. Viime aikojen tapahtumien valossa pohdin näiden ihmisten turvallisuutta, kun he kulkevat julkisilla paikoilla. He saattavat helpommin provosoitua ja aiheuttaa käytöksellään mahdollisesti jonkinasteista häiriötä. Kuka valvoo sitä, ovatko heidän rauhoittamiseensa käytetyt toimenpiteet järjestyksenvalvojien taholta oikeita?

Koulutuksen ja valvonnan kehittämisen, järjestyksenvalvojien rikoksettoman taustan huomioimisen sekä soveltuvuusarvioinnin lisäämisen myötä turvallisuusala saisi sen kipeästi kaipaamaa nostetta. Avoimuus tehdyistä parannuksista lisäisi yksityisen turvallisuusalan läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Juuri nyt ilmassa leijailee hämmennystä siitä, tuoko järjestyksenvalvojan tummapukuinen hahmo junalaiturilla enemmän turvaa vai turvattomuutta.

Niina Karhu

diakonissa, Malmin seurakunta

Kuvat: Unsplash.com Andre Benz ja Rayner Simpson