Aamulla väsyttää, ulkona on pimeää.
Kuulostaako tutulta?
Lehdissä ja mediassa jaetaan neuvoja:
syö vitamiineja, tee jotakin mukavaa,
hanki kirkasvalolamppu!
Kuukausi: lokakuu 2017
Katuretriitti : Haavoittuvaisuuden ja tuntemattomuuden hyväksyminen
Katuretriitti on amerikkalaisen zen-opettaja/kansalaisaktivisti Bernie Glassmanin 1990-luvun alussa New Yorkissa aloittama henkisen harjoituksen muoto. Glassmanin mukaan buddhalaisen harjoituksen ytimessä on herääminen kokemaan elämän ykseys, kokonaisuus ja yhteenkietoutuneisuus. Glassman on kehittänyt tämän kokemuksen saavuttamiseksi joukon uudenlaisia harjoituksia, joista eri kaupungeissa tapahtuvat Katuretriitit, kansanmurhien tapahtumapaikoilla tapahtuvien retriittien ohella, ovat kaikkein merkittävimpiä. Katuretriitin osallistujat elävät kaupungin kaduilla neljä päivää ilman vakinaista suojaa, rahaa, matkapuhelinta ja luottokorttia.
Kun Belgialainen zen-opettajani Frank De Waele pyysi minua viime huhtikuussa organisoimaan Katuretriitin Helsinkiin olin varma, että ketään ei tulisi, kerjääminen olisi mahdotonta, eikä missään olisi paikkaa missä syödä tai nukkua. Juuri tämän vuoksi opettajani Frank halusi että järjestäisin sen. Buddhalaisen ajattelun mukaan todellinen myötätunto nousee pelon kohtaamisesta ja sen voittamisesta.
Katuretriitti oli erittäin konkreettinen sukellus kohti tuntematonta. Kuvittelen usein tietäväni yhtä sun toista monenlaisista asioista, Katuretriitti opetti, että en oikeasti tiedä juuri mitään yhtään mistään, varsinkaan siitä, millainen kotikaupunkini asunnottomien, paperittomien, alkoholistien, narkomaanien tilanne ihan oikeasti on ja miten heistä pidetään huolta.
Jatka lukemista ”Katuretriitti : Haavoittuvaisuuden ja tuntemattomuuden hyväksyminen”
Kun on tarve puhua, on tärkeää, että joku kuuntelee
Sanotaan, että ihmistä ei voi tuntea, ellei hän saa omin sanoin kertoa, kuka on, mistä on tulossa, minne on menossa, mitä kantaa mukanaan.
Tunteaksemme toisemme on tärkeää, että on joku, joka kuuntelee. Kuunteleminen on yksinkertaista mutta vaikeaa lähimmäisyyttä. Kuuntelemalla toista tulee usein myös paremmin tietoiseksi itsestään.
Jatka lukemista ”Kun on tarve puhua, on tärkeää, että joku kuuntelee”
Kun on tunteet
Muistatko, millaista oli tulla kirkon töihin? Millaisin odotuksin tulit ensimmäiseen työyhteisöösi? Itse ajattelin liittyväni kristittyjen yhteyteen, elämään todeksi diakoniatyössä kutsua, jonka koin saaneeni. Rakastan työtäni mutta työyhteisöissä on haasteita, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että olen työnohjaaja. Tämä kaikki tuli mieleeni, kun taas kuulin uudesta kirkon työntekijästä, joka pettyi työyhteisönsä henkilöristiriitoihin. Missä rakkaus? Missä armollisuus?
Pullakirkon plokikirja 