Kun on tunteet

Muistatko, millaista oli tulla kirkon töihin? Millaisin odotuksin tulit ensimmäiseen työyhteisöösi? Itse ajattelin liittyväni kristittyjen yhteyteen, elämään todeksi diakoniatyössä kutsua, jonka koin saaneeni. Rakastan työtäni mutta työyhteisöissä on haasteita, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että olen työnohjaaja. Tämä kaikki tuli mieleeni, kun taas kuulin uudesta kirkon työntekijästä, joka pettyi työyhteisönsä henkilöristiriitoihin. Missä rakkaus? Missä armollisuus?

Jatka lukemista ”Kun on tunteet”

Paimennuskauden alkaessa

Kirjoitin saarnaa vappuaatoksi ja aiheena oli Jeesus, hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan. Ylimpänä paimenena hän lähettää opetuslapsensa huolehtimaan Jumalan laumasta. Millaisia paimenia me olemme toisillemme?  Onko pelkkä sana paimentaa liikaa meille?  Kuka haluaa tulla paimennetuksi?  Jos ei halua tulla paimennetuksi, voiko toista paimentaa väkisin? Entä kaitseminen, olisiko se parempi ilmaisu?  Elää tehtävään uskottuna tai antautuneena.  Olisiko kaitsentaa helpompi ottaa vastaan? Ajatukseni kirmaisivat kuin vasikat kesälaitumille.

Nimetön

Jatka lukemista ”Paimennuskauden alkaessa”

Mielensäpahoittajan uuden vuoden toimintasuunnitelma

Tiedän, että voin suunnitella elämääni mutta Jumala, Sinä säädät sen miten suunnitelmani toteutuvat. Tavoitteeni on, että vuoden 2017 lopussa voin kutsua itseäni entiseksi mielensäpahoittajaksi.

”Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään. Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu. Kaikukoon kiitoksenne runsaana.”  Kol. 2: 6–10

Jatka lukemista ”Mielensäpahoittajan uuden vuoden toimintasuunnitelma”