”Etsijänä pysyn, kuuntelemaan jään…” virsi 513

Harjoitteluni Hermannin diakoniatalossa on opettanut monta asiaa, ihmisten kohtaamista, omaa ammatillista kasvua, salaatin jakoa, keittiö hommia, valokuvien ottamista, villasukkien kutomista, kahvin jakoa ja montaa muuta erilaista asiaa. Tärkein oppi harjoitteluissa on kumminkin aina sama: kuunteleminen, niin itsensä kuin muidenkin.

Jatka lukemista ””Etsijänä pysyn, kuuntelemaan jään…” virsi 513″

”Köyhät teillä on aina keskuudessanne”

Olen saanut mahdollisuuden tutustua moniin köyhiin ihmisiin. He eivät ole yhtenäinen joukko. Jokainen köyhä on ainutlaatuinen yksilö, persoona, jolla on oma tarinansa. Media onkin alkanut tuoda näkyväksi erilaisten ihmisten tarinoita, joiden kautta ymmärryksemme voi lisääntyä, silmämme avautua. Vieraillessani Roomassa, kävimme kollegojen kanssa myös Vatikaanissa. Paavin kehotti meitä” Antakaa ihmisten hädän koskettaa sydämiänne”. Samalla matkalla tapasin useita italialaisia, jotka olivat lähteneet liikkeelle tuosta kosketuksesta.

rooma-2016
kuva: Mare Kinanen

Jatka lukemista ””Köyhät teillä on aina keskuudessanne””

Yhteenlaskettuna yli 1000-vuotta seurakunnallista työtä ja vaikuttamista yhtä aikaa Hermannin diakoniatalossa kahvilla

Kuulin kerran tarinan metsurista , joka meni rautakauppaan vaihtamaan rikkoutunutta pokasahaa uuteen. Kauppias kuitenkin alkoi kaupata hänelle uutuutta, ketjulla varustettua sahaa. Hän kehui, että tällä vehkeellä menee yli 150 runkoa päivässä nurin. Ilahtunut mies osti sahan ja meni töihin. Viikon kuluttua mies palasi kauppiaan luokse ja sanoi: tämä on ihan huono vehje. Ei tällä ole päässyt kymmeneen runkoon yhtenäkään päivänä, vaikka mitä olisi tehnyt. Onpas kumma juttu, sanoi kauppias ja vetäisi narusta sahan käyntiin. Metsuri kysyi: Mikäs ääni tuo on?

Jatka lukemista ”Yhteenlaskettuna yli 1000-vuotta seurakunnallista työtä ja vaikuttamista yhtä aikaa Hermannin diakoniatalossa kahvilla”

Tädeissä on energiaa

Ihanaa, ymmärsin vihdoinkin ostaa menopaluu lipun Hyvinkäälle. Kohta olen perillä. Pyysin, etteivät lapset tule minua vastaan. Mukana on heidän joululahja. Iso, pinkki lelulaatikko, siinä on prinsessojen kuvia niin kuin viiisivuotiaille on soveliasta. He elävät parasta prinsessa-aikaa. Vaatteita vaihdetaan usein ja mitä enemmän glitteriä niin sen parempi.

Menomatkalla käytiin tehtiin pieni kierros. Pokemoniin olemme molemmat hieman hurahtaneet. Pappa korjasi hiekkalaatikkoa tyttöjen kanssa. Isäntä mittaili kaivetun kuopan kokoa. Ensi viikolla tulee leikkimökki. Kuulema 20 cm liian pieni.

Jatka lukemista ”Tädeissä on energiaa”