Mitä on hengellisyys Hermannissa?

Aina välillä törmään kysymykseen, että mikä ihmeen paikka Hermanni on ja mitä hengellisyydellä on tekemistä Hermannin kanssa. Aloitan yleensä kertomalla, että Hermanni on ihan mahtava paikka, sillä niin minä sydämessäni koen!  Hermannin Diakoniatalon Varustamo on Helsingin seurakuntayhtymän ylläpitämä paikka ja olemme osa Helsingin seurakuntien yhteistä seurakuntatyötä. Eli olemme osa Suomen evankelisluterilaista kirkkoa. Mutta ei siitä sen enempää, tuokin kuulostaa jo hieman monimutkaiselta. Huh! 😅

Yleisesti ottaen Hermanni on ekumeeninen paikka. Miten se näkyy meillä? Me olemme varsin sekalainen seurakunta, meitä on hyvin monenlaisia. Me edustamme eri kansallisuuksia, eri uskontokuntia, erilaisia tulkintoja uskonnosta tai uskonnottomuudesta. Ei ole väliä sillä, tulkitsetko uskoa liberaalisti vai konservatiivisesti, siltä väliltä, tai mistä viitekehyksestä käsin. Johtavana ajatuksena kaikessa olemisessamme on lähimmäisen rakkaus, toinen toisemme kunnioittaminen juuri sellaisina kuin mitä me olemme. Saat olla oma itsesi, saat tulla ja mennä ja tuntea olosi meillä turvalliseksi. Saat tulla, olipa elämäntilanteesi millainen tahansa, olipa asiat järjestyksessä tai vaikka elämänhallinta on lähtenyt käsistä ja asiat aivan solmussa. Haluamme ojentaa auttavan kätemme!

Autamme siinä missä osaamme ja pystymme

Hermannissa maanantai, tiistai, torstai ja perjantai alkaa hartaudella, jonka joku työntekijöistämme pitää. Siihen voi osallistua halutessaan. Kerran viikossa on aamuehtoollinen ja sunnuntaisin on aina Pullakirkko. Pullakirkossa on ehtoollinen silloin, kun pappi pitää sen. Diakonien pitämissä Pullakirkoissa ei ole ehtoollista. Aamuhartauden jälkeen koulutettu ammattilainen, diakoni tai pappi pitää diakonista päivystystä sekä puhelimitse että paikan päällä ollen. Päivystykseen voit tulla juttelemaan ihan arjen asioista iloista ja suruista, tai juttelemaan hengellisistä asioista. Autamme siinä missä osaamme ja pystymme. Hermannissa kokoontuu myös Raamattupiiri keskiviikkoisin, olet tervetullut sinnekin!

Hermannissa hengellisyys on monella tapaa kädet mullassa –hengellisyyttä. Eli hengellisyys toteutuu konkreettisesti auttamistoiminnan kautta. Ensimmäisen kerroksen suntiot mm. avustavat pyykinpesussa, punttisalilla, tai vaikka antavat tarvittaessa uusia vaatteita asunnottomille. Toki heillä on muitakin tehtäviä, mutta nämä ovat sellaisia näkyviä, konkreettisia toimia. Lisäksi heillä on muita tehtäviä, kuten kauppareissuja jne. Hengellisyys näkyy myös siinä, kuinka meillä on avustajia, jotka hoitavat kukkia tai ovat mukana hyötyruuan jaossa tai keittiöllä ja ruokasalissa.

Diakonit Hermannissa tekevät monenlaista. Heidän kanssaan voi jutella hengellistä asioista tai pohtia vaikka mistä saisi asunnon tai miten voisi saada elämänhallinnan takaisin. Yksi diakoneista hoitaa asuttamistoimintaa, toinen kriisirahaston asioita, kolmas jalkautuu vankiloihin ja muihin päihdepalveluiden paikkoihin, neljäs johtaa kaikkea toimintaa, viides ja kuudes diakoni ovat projektityöntekijöitä ja vielä on kaksi diakonia, jotka toimivat asukasohjaajina eri yksiköissä. Eli on paljon ja monenlaista konkreettista toimintaa, tässä vain pieni pintaraapaisu kaikesta.

Omaan papin työhöni kuuluu mm. diakoniapäivystykset, jalkautuminen Redikselle eli Kriminaalihuollon tukisäätiön päiväkeskukseen, Pullakirkot ja hartaudet, muistotilaisuuksien pitämiset, aikuisrippikoulut, teologinen asiantuntijuus, Raamattupiiri ja tietenkin hengelliset ja sielunhoidolliset keskustelut jne. Aina voi pyytää henkilökohtaista keskustelua, jos ei juuri silloin ole siihen aikaa, niin sovitaan yhteisesti sopiva aika. 😊

Kenties nähdään Hermannissa?

t. Satu-pappi

puh. 09 2340 2575

satu.helo@evl.fi

John Kiviranta: Runoja

PUNARINTA

Punarinta, sinä pieni laulaja. Tik-ik-ik, tri-tri-ti, kuuluu laulusi.

Piileskelet metsissä, pihamme puissa ja pensaissa.

Silti sinua en nää.

Tik-ik-ik, tri-tri-ti, laulelet minulle.

VESILAMMIKKO

Kadulla vesilammikko, hyppään siihen.

Eihän kukaan nähnyt, vilkuilen ympärilleni.

Hyppää uudelleen ja vesi lentää saappaitteni

alta. Sitten koirani alkoi haukkua minulle,

minulle vanhalle ukolle. Järki hoi! Tule

täälläkin käymään!