Oleskelulupa kiven takana

Pudotus paperittomuuteen

Paperittomana Suomessa jo viisi vuotta elänyt Sarah (nimi muutettu) tuli Suomeen avioliiton kautta vuonna 2017. Tämä on hänen tarinansa.

”Saavuttuani Suomeen pääsin heti kielikouluun ja opin puhumaan suomea. Elin väkivaltaisessa suhteessa, jossa voin huonosti ja päädyimme eroon. Pääsimme asumaan poikani kanssa turvakotiin ja viiden kuukauden päästä omaan asuntoon. Samana vuonna pääsin lähihoitajakouluun. Poikani oli tuolloin alle kouluikäinen”.

Karkotuspäätös

”Vuosi sitten sain karkotuspäätöksen, koska maahanmuuttovirasto perui minun ja poikani oleskeluluvan avioliiton päättymisen jälkeen. Olin todella ahdistunut, enkä nähnyt ulospääsytietä. Kaverini ohjasi minut seurakuntaan ja diakonin kautta päädyin Tukipiste Mosaiikkiin. Mosaiikissa sain tukea ja minua autettiin uuden oleskeluluvan tekemisessä. Tuntui, etten ole enää yksin.

Jatkoin opintojani edelleen, koska halusin valmistua ammattiin ja sitä kautta päästä kiinni työelämään. Opinnot sujuivat hyvin. Elämä oli kuitenkin raskasta, koska en tiennyt, saanko uutta oleskelulupaa itselleni ja pojalleni. Lopulta sairastuin masennukseen.  Sain siihen apua opiskelupaikkani psykologin kautta, joka ohjasi minut lääkäriin.

Pakomatkalla

Kun uhattuun maasta karkotukseen oli aikaa poliisin mukaan 18 päivää, pelkäsin niin paljon, että lähdin pois Suomesta. Pakenimme poikani kanssa Portugaliin tuttavani luokse. Poikani ei osannut maan kieltä, eikä pystynyt menemään kouluun. Kieliongelman takia poikani joutui kiusatuksi ja oli hyvin surullinen. Meitä asui neljä henkilöä yhdessä huoneessa, toinen aikuinen ja lapsi meidän lisäksi. Olin todella stressaantunut ja peloissani.

Portugalissa oloni aikana saatiin Suomessa järjestettyä minulle sosiaalityöntekijä, joka oli luvannut auttaa yhdessä Mosaiikin työntekijöiden kanssa. Uskalsin palata takaisin ja jatkaa opintojani.

Opinnot päätökseen

Olen asunut nyt viisi vuotta Suomessa, valmistunut lähihoitajaksi ja odotan edelleen päätöstä oleskelulupahakemukseen. Opettajani on auttanut minua hakemaan oman alani töitä. Pääsin haastatteluun ja sain työpaikan päiväkodista hyvien koulutodistusteni perusteella. Työtä en voi aloittaa ennen kuin saan työluvan eli oleskelulupahakemukseni hyväksytään. Siitä ei ole vieläkään varmuutta ja se pelottaa minua. Haluaisin niin tehdä töitä ja tiedän, että Suomessa on pulaa päiväkodin työntekijöistä.

Ikäviä päätöksiä

Olen vihainen Migrille (maahanmuuttovirasto) siitä, että he peruuttivat minun ja lapseni oleskeluluvat, vaikka en olisi enää millään voinut elää väkivaltaisessa suhteessa. Olen luullut, että lapsen etu olisi tärkein, mutta nyt kokemukseni on toinen. Aina kun asiat tuntuvat menevän hyvin, saan huonoja uutisia. Ikään kuin kaikki yritykseni rakentaa hyvää elämää Suomessa, kumottaisiin.

Minulle on sanottu Migrissä, että koska pärjäsin yksin Intiassa lapsen kanssa silloin 5 vuotta sitten, voin pärjätä nytkin. Mutta kun meillä ei ole mitään, mihin palata. Poikani ei edes muista mitään Intiassa olosta vaan tuntee olevansa täysin suomalainen. Hänellä on täällä kaverit ja harrastukset, jotka tekevät hänet iloiseksi.

Minua ihmetyttää, että ukrainalaiset saavat heti tehdä työtä ja opiskella, kun he tulevat Suomeen. Tuntuu, että eri maista tulevia kohdellaan eri arvoisesti.

Toivo tulevasta

Päiväkoti, josta minulle on luvattu töitä, tekee kanssani työsopimuksen, vaikka minulla ei ole vielä työlupaa. He suostuvat odottamaan siihen asti, kunnes lupa tulee. Tämä antaa minulle uutta uskoa ja toivoa, että jonain päivänä, toivottavasti, voin alkaa rakentamaan pysyvää elämää Suomessa poikani kanssa ja tehdä työtä, josta tykkään.”

Kuva: allekirjoittanut kohtaamassa tukipisteelle tullutta henkilöä

Työtä paperittomien parissa

Tukipiste Mosaiikissa, mikä on Helsingin seurakuntayhtymän, SPR:n ja Sininauhasäätiön yhteinen tukipiste paperittomille ja paperittomuuden uhan alla eläville, kohtaamme mm. Sarahin kaltaisia paperittomia henkilöitä.

Paperittomina elää Suomessa moninainen joukko ihmisiä. Paperittomuus voi olla paras vaihtoehto monen huonon vaihtoehdon joukosta. Toiset voivat pelätä turvallisuutensa puolesta kotimaassaan ja toiset haluavat elää läheistensä kanssa samassa maassa.

Monet haluaisivat työskennellä Suomessa, mutta ulkomaalaislainsäädännön tiukat vaatimukset estävät sen. Lähes kaikki paperittomat haluaisivat laillistaa oleskelunsa ja elää tavallista elämää osana suomalaista yhteiskuntaa.

Paperittomaksi voi päätyä esimerkiksi kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen jälkeen tai jos viisumi tai oleskelulupa on umpeutunut.

Paperittoman arkea leimaa jatkuva epävarmuus omasta tulevaisuudesta. Ihmiset ovat hädissään, väsyneitä ja tuskastuneita siihen, että lupaprosessit etenevät hitaasti, työtä ei saa tehdä eikä pääse jatkamaan tai aloittamaan opintoja. Joskus myös perheenjäsenet joutuvat elämään erossa toisistaan, eri maissa.

Moni paperiton pelkää kiinnijäämistä ja välttelee siksi viranomaisia. Koska paperittomat eivät voi kääntyä Suomessa viranomaisten puoleen, he ovat erittäin alttiita hyväksikäytölle sekä erilaiselle kaltoin kohtelulle. Paperittomat eivät kuulu yhteiskunnan palveluiden piiriin, vaan ovat täysin riippuvaisia omista verkostoistaan. Helsingissä Kalasataman terveysasema tarjoaa rajoitettuja terveys- ja sosiaalipalveluja paperittomille.

Paperittomien määrä ja taustat ovat olleet viime aikoina muutoksessa, sillä ihmisten liikkuminen on muuttunut ja oleskelun laillistaminen on vaikeutunut.  Erityisesti niin sanottujen uuspaperittomien määrä on kasvanut merkittävästi vuoden 2016 lopun jälkeen. He ovat kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, joita viranomaiset eivät pysty poistamaan maasta, mutta jotka eivät palaa vapaaehtoisesti kotimaahansa.

Ennen turvapaikanhakijoille myönnettiin tilapäinen oleskelulupa maasta poistamisen estymisen vuoksi, mutta heinäkuussa 2016 tulleiden lakimuutosten vuoksi heistä tulee paperittomia.

Lupa Elää- kansalaisaloite

Kesäkuun 7.päivänä luovutettiin eduskuntaan Lupa Elää- kansalaisaloite. 51 798 ihmistä vaatii, että eduskunta säätäisi erillislain, joka mahdollistaisi jatkuvan oleskeluluvan ennen vuotta 2017 turvapaikkaa hakeneille. Itsekin allekirjoitin kansalaisaloitteen, sillä on täysin epäinhimillistä antaa ihmisten, joilla olisi tahtoa ja valmiuksia tehdä työtä ja opiskella, odottaa vuosikausia oleskelunsa laillistamista.

Täältä löytyy lisätietoa aloitteesta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9109.

Tekstissä otteita Suomen Pakolaisneuvonnan nettisivulta

Tukipiste Mosaiikki:

Työntekijä paikalla maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12- 16 osoitteessa Hämeentie 73.

Muuna aikana ajanvaraus puhelimitse numerosta 040 511 8488.

Heinäkuun ajan vastaanotto vain ajanvarauksella.

Maarit van Santen

Turvaverkko-projektin projektipäällikkö

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s