Jumalan sanan saattoon

Tuleva sunnuntai on Mikkelinpäivä. Suurimmassa osassa seurakuntia vietetään silloin perhemessua, koska tätä pyhää vietetään lasten ja enkelien sunnuntaina. Vaikka nimi viittaakin erääseen Itä-Suomen kaupunkiin, on pyhä tosiasiassa saanut nimensä arkkienkeli Mikaelin mukaan. Mikael on enkeli jota sekä juutalaiset, että kristityt pitävät ylimpänä enkelinään. Jatka lukemista ”Jumalan sanan saattoon”

Pimeitä polkuja kohti Pääsiäistä!

Suomalaisen Gospel musiikin uranuurtajan Jaakko Löytyn tuotannossa on monia hienoja lauluja. Omasta mielestäni niistä ehkä yksi kaikkein puhuttelevimmista on laulu, jonka nimi on Toisen päivän iltana. Hermannin diakoniatalon pullakirkossakin se on kuultu useampaan kertaan eri ihmisten tulkitsemana. Mikäli laulu kronologisesti haluttaisiin sijoittaa oikeaan paikkaan, se olisi pitkäperjantain jälkeisen lauantain ilta.

”Pitkin pimeitä polkuja kulkea saan, enkä matkani määrää mä tiedä”. Laulu keskittyy kuvaamaan ja pohtimaan koskettavalla tavalla kuoleman, toivottomuuden ja ahdistuksen teemoja. Siinä sanotaan mm. ”Mua varjojen vallat käy vallitsemaan, minut mennessään tahtovat viedä”. Siinä myös esitetään useita kysymyksiä ja epäilyjä. ”Tuskin valaisee aamulla aurinkokaan, tuskin puhaltaa lempeät tuulet…. ja kuka kertois hän kuoleman voittaa”. Laulun kertosäe nivoo yhteen koko laulun keskeisen ajatuksen: ”Kuka lohduttais murheista mieltä, lohduttais sanoen, miksi etsit sä elämää sieltä joukosta kuolleitten”.

Jaakko Löytty on omaelämäkertalevynsä esitteessä kertonut tuon laulun syntyhistoriasta, että Jatka lukemista ”Pimeitä polkuja kohti Pääsiäistä!”

Joulu tulee!

En tunnustaudu niin sanotuksi ”jouluhöseltäjäksi”, vaikka siitä huolimatta yleensä näin reilu viikko ennen joulua olen jo joitain jouluvalmisteluja tehnytkin ja joulun viettoa miettinyt. Tänä vuonna juuri ennen joulua meillä vietetään meillä isoa perhejuhlaa, josta kenties kirjoitan jonain päivänä oman blogin, joten ei siitä tässä enempää. Tämän juhlan valmistelut ovat jättäneet oman jouluvalmistelumme toiselle sijalle. Kuitenkaan se ei itse joulua syrjäytä. Sitä ei mikään voi tehdä. Erästä uudempaa joululaulua lainaten: Jatka lukemista ”Joulu tulee!”

Kenen joukoissa seison

Asevelvollisuuteni suorittamisesta on kulunut reilut kolmekymmentä vuotta. Yksitoista kuukautta palveltuani siirryin alikessun natsat kauluksissa reserviin. Kaveripiirissäni kaikki suorittivat palveluksen, kukin hieman eri motivaatiolla tosin. Jotkut etenivät kunniakkaasti reserviupseerikouluun toisten tyytyessä hieman rennommin ottein vaikkapa varusvaraston hoitajan tehtäviin, joista sitten kahdeksan kuukauden jälkeen kotiuduttiin sotamiehenä.

Jatka lukemista ”Kenen joukoissa seison”