Mikä on sinun turvakätkösi? Paikka, jonne vetäydyt rauhoittumaan hetkeksi. Paikka, jossa kukaan ei vaadi sinulta mitään. Minun turvakätköni on metsä. ”Metsä ei vaadi, metsä ei arvioi, metsä on lepo, Jumala on lepo. Metsä on kohtu, jossa syntyy elämämme mieli. Metsässä Pyhä Jumala on läsnä, pienimmässäkin puun lehdessä. Metsä tyynnyttää ahdistuneen mielen ja antaa levon uupuneelle. Metsä on hiljaisuuden syli, parantava armon kohtu, lohduttava läheisyys.” Näin kuvailee Pauliina Kainulainen, teologian tohtori, joka on tutkinut ihmisen ja luonnon välistä suhdetta ja luontosuhteen merkitystä teologisesta näkökulmasta.
