Me diakoniatyöntekijät olemme rinnallakulkijoita, jotka tukevat ja luovat toivoa tulevaan. Diakonian eli kristillisen auttamistyön tärkeä muoto ovat henkilökohtaiset keskustelut, joissa elämäntilannetta käydään kokonaisvaltaisesti läpi yhdessä pohtien.

Diakoniatyön tulee  puuttuu siihen, mikäli se huomaa, että yhteiskunnan rakenteet eivät ole oikeudenmukaisia. Diakonia on myös vaikuttavuutta, jonka johdosta Helsingin seurakuntayhtymän diakoniatyö järjesti Inhimillisyyttä kuntavaali-illan Tuomiokirkon Kryptassa 16.3.2017. Illan tarkoituksena oli välittää tuleville kuntapäättäjille tietoa päätöksenteon tueksi siitä miltä helsinkiläisten arki näyttää diakoniatyön silmin.

 

Jatka lukemista ”Diakonian Inhimillisyyttä kuntavaali-ilta” →

Olen kirjoittanut kuntoilun aloittamisen iloista meillä Hermannin kuntosalilla ja muilla kuntosaleilla sekä terveellisen ravinnon tuomiseen mukaan päivittäiseen elämäntaparemonttiin. Eikä se muutos tarvitse mikään iso edes olla, riittää säännöllisyys harjoittelussa sekä jos nyt on huomannut ravintomuutosten, jotka on tullut tehtyä, lisänneen energiatasoja, niin silloin ollaan jo muutoksen voiton puolella. Tiedän hyvin, miten monet mediahehkutukset, esim. `liikkumalla kuntoon`, `fitness päiväkirjat` ja muut, tuovat monelle jollei nyt ulkonäköpaineita, niin ainakin vaakalukema paineita. Nämä paineet voi heittää suoraan roskikseen, mutta joku tavoitehan on kuitenkin hyvä pitää motivaattorina. Jatka lukemista ”Ylös, ulos ja lenkille!” →

Kirjailija pastori Jaakko Heinimäki kirjoittaa pilke silmäkulmassa kirjassaan Outo hartauskirja seuraavasti: ”Ortodoksisessa kalenterissa on paastopäiviä varmaan kolmannes koko kirkkovuodesta. Jotakin mystistä täytyy olla siinä, että silti niin harvoin näkee laihan ortodoksin.” Lausahduksesta voisi joku loukkaantuakin mutta tuleepa kuitenkin mieleen myös joitain julkisuudessakin esiintyneitä kyseisen kirkkokunnan edustajia, jotka hyvin sopivat kuvaukseen ja jotka myös häpeämättä tuovat esille kyvyn nauttia maalliseen elämään liittyvistä iloista ruoka siihen mukaan lukien.

Perinteemme luterilaisessa kirkossa, niin paastoon kuin elämän nautintoihinkin liittyen, on monin tavoin maltillisempi mutta juuri nyt kun olemme laskeutuneet pääsiäistä edeltävään paaston aikaan, huomaan miettiväni samaa asiaa, kuin joka vuosi aiemminkin eli miksi pitäisi paastota ja mikä oikeastaan on oikea tapa paastolle. Jatka lukemista ”Paatosta paastoon” →

”Punainen kuin veri, valkea kuin lumi, musta kuin eebenpuu..” varmasti lähes jokainen meistä on kuullut tai lukenut nuo tutut sanat jossakin vaiheessa. Ne luovat voimakkaan mielikuvan ja jo tutun kertomuksen aloitus tuo mieleen sen, miten tuo kertomus päättyy.

Jokunen osa ihmisistä näkee kuulemansa sävelet tai soinnut väreinä. Maailma ympärillämme on täynnä värejä, eri sävyisiä. Värien näkeminen luo mielikuvan tiettyyn väriin liittyvästä asiasta.

Kun näen vihreää väriä tietyssä valossa, saatan suorastaan kuulla ruohon kasvavan ja aistin lehtisilmujen, ”hiirenkorvien” puhkeavan puiden oksiin.

Jatka lukemista ”Värit ympärillämme” →

Edellisessä blogissani kirjoitin liikunnan aloittamisen helppoudesta meillä Hermannissa. Kun olet saanut treenit alulle ja löytänyt salikuntoilun innon, niin luonnollisesti alat miettimään syvemmältä terveysasioita, kuten mm. ravintoasioita. Sillä puolella tarjontakirjo on ihan loputon, alkaen kaurapuurosta aina kovaan ravintohifistelyyn asti. On hyvä, että kiinnostuu siitä, mikä ravinto auttaa pelkästään jaksamaan paremmin kuntoilussa, mutta samalla tulee koko elämää tasapainottavia muutoksia tehtyä.

 

Jatka lukemista ”Ravintoa liikunnalliseen päivään” →