Ihmeellinen Islanti

Keskiviikkona lähdettiin reissuun kello 15.25 ja perillä oltiin jo kello 16.00. Puolen tunnin lento siis, aikaero oli kolme tuntia. Turistit viedään Blue Lagoon nimiseen paikkaan matkan pölyjä huuhtomaan. Vesi oli ihmeellisen sinertävää ja erityisen mineraalipitoista. 38 ja 42 asteen välillä lämpötilä. Kuumaa vettä pulppusi koko ajan lisää. Olimme kivikon keskellä, taivas kattona. Vesi parantaa kuulemma useita vaivoja. Kolme saunaa on turistien iloksi, kokemuksia nekin. Kotomaassa on paremmat saunat. Reykjavikiin ajettiin pimeän, asumattoman seudun halki.

Jatka lukemista ”Ihmeellinen Islanti”

Mitä uupuminen opetti minulle?

Nyky-yhteiskunnassa juhlimme saavutuksia ja menestystä, ja muun muassa kiristynyt työtahti sekä sosiaalinen media tuovat menestymisen paineita yhä useammalle meistä. Minullekin kävi kuten niin monelle muulle; menestyin hyvin työelämässä ja saavutin haaveilemiani asioita, kunnes jaksamiselleni tuli yksinkertaisesti seinä vastaan ja uuvuin työelämässä.

Jatka lukemista ”Mitä uupuminen opetti minulle?”

PK-Klubi Hermannin Diakoniatalossa 30.10.2019

Duo Kulkijat

Hermannin Diakoniatalossa Helsingin Vallilassa uudet, kerran kuussa tapahtuvat PK-Klubi -illat – PK, niin kuin Pulla Kirkko – jatkuvat, aina kuukauden viimeisenä keskiviikkona. Illan ohjelmassa on aluksi pientä iltapalaa kahvin ja teen kanssa, jonka jälkeen yleisöä viihdyttää aina vaihtuva musiikillinen vieras esiintymisellään. Illan päätteeksi pidetään vielä lyhyt yhteinen hartaushetki.

Jatka lukemista ”PK-Klubi Hermannin Diakoniatalossa 30.10.2019”

Syksy saa

HerDiMH1910A2 (1)

Syksy on yliarvostettu vuodenaika. Jo vapun tienoilla näkyy merkkejä siitä, että kahden kuukauden kuluttua päivät ovat selvästi lyhyempiä kuin juhannuksena. Juuri, kun ihminen ehtii tottua valoisiin iltoihin ja kuulaisiin öihin, tulee syksy ja pilaa kaiken. Pimeys läsähtää päälle ja varmistaa läksytyksen vielä saavillisella sadevettä. Niskaan. Mikähän siinä muka on niin hillittömän hienoa, kysyn vaan. Eivätkä kynttilänvalossa fiilistely ja hyggeily auta yhtään. Kaiken maailman hämärähyssyttely on samaa kuin antaisi tekohengitystä kuivalla maalla sätkivälle ahvenelle. Sitä paitsi eivät ne kynttilät edes syty, kun sade kasteli tulitikut.

Jatka lukemista ”Syksy saa”

Kiitollisuutta kupista teetä, voileivästä ja patjasta lattialla

Olen ollut muutaman kerran vapaaehtoisena Hermannin diakonitalolla järjestettävässä hätämajoituksessa. Noiden kertojen jälkeen olen usein palannut miettimään näkemääni kiitollisuutta. Kiitollisuutta, jota harvoin näkee edes olosuhteissa, joissa kiitollisuuden aiheita olisi muille jakaa. Hätämajoituksissa ja kaduilla yöpyvät ovat päätyneet erinäisistä syistä tilanteeseen, jossa he joutuvat elämään ilman paikkaa, jota kutsua ”kodiksi”. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi he ovat silminnähden kiitollisia kupista teetä, voileivästä ja patjasta salin lattialla.

Kiitollisia paikasta, jossa nukkua yönsä turvassa ja lämpimässä.

Hätämajoituksien tarve kertoo todellisuutta yhteiskuntamme tilanteesta ja osoittaa käytännössä sen, että kuka tahansa meistä voi erinäisten asioiden summana ajautua vastaavaan tilanteeseen.

Jatka lukemista ”Kiitollisuutta kupista teetä, voileivästä ja patjasta lattialla”