Mitä silloin, jos elämä on alkanut muistuttaa neonvalojen valtaamaa huvipuistoa? Värikästä ja valoisaa, hauskaa tietysti, mutta tavallinen ei tunnu enää miltään, tai korkeintaan ankean haalistuneelta. Silloin olisi hyvä pysähtyä. Olisi hyvä lakata hetkeksi tuijottamasta telkkaria, näpräämästä kännykkää ja ryntäilemästä kaupungilla. Olisi hyvä hiljentyä ja miettiä, mitä Jeesus tässä sanoo, ja miksi:

”Niin hän sanoi heille: ”Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän”. Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään.” Mark 6:31

Jeesus kutsui hiljaisuuteen kiireisen tohinan keskeltä. Oli tärkeää viettää aikaa Hänen kanssaan. Jos Jumalan valtakunnasta kertominen ei ollut syy unohtaa lepoa ja hiljentymistä, miten joku muu olisi?

Hiljaisuus ei maksa mitään. Sitä ei mainosteta leffan mainostauolla. Se odottaa kärsivällisesti sohvan nurkassa ja toivoo, että ihminen painaa kännykän kiinni, sulkee laitteet, antaa itselleen aikaa tuntea, mitä sisältä löytyy. Jos kuuntelee riittävän kauan, saattaa sisimmästä löytyä yllätys: halu tuntea aidommin, oppia uutta, hidastaa tahtia, ja elää tässä ja nyt. Halu tehdä sitä, mitä kukaan ei nykyään enää ehdi.

Jos Raamatun ottaa tosissaan, on Jeesus kanssamme ”joka päivä maailman loppuun asti” (Matt 28:20). Herra sanoo myös: ”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.” (Ilm 3:20). Hän oikeasti odottaa, että annamme Hänen puhua.

Ei tarvitse lukea Raamattua pitkään, niin ymmärtää: Taivaasta katsottuna maailma on ylösalaisin. Hän näkee, ettei lähimmäistä täällä useinkaan pyyteettömästi rakasteta. Hän nostaa kunniaan murheellisen ja hiljaisen, näkee taka-alalle työnnetyt ja lupaa aikanaan korjata asiat kuntoon. Hän on lähellä niitä, jotka tosissaan huutavat häntä avuksi (Ps. 145:1), silloinkin, kun emme sitä tunne. Hän ei vaadi täydellisyyttä, vaan tulee vastaan ja rakastaa.

Hiljentyjä saattaa yllättyä elämänsä tärkeydestä. Siitä, että Jumala on meistä jokaisen luonut oman herkän suunnitelmansa mukaisesti. Siitä, että menestyjänä tai elämään pettyneenä olet Hänen silmäteränsä, ja että Hän tarkasti kuuntelee pienimmänkin asiasi. Siitä, että Hänellä on valtava unelma tästä maailmasta ja sinut on kutsuttu mukaan tekemään siitä totta.

Iipi

Hermannin vapaaehtoiskynäilijä