Minua pyydettiin kirjoittamaan jotain liikunnasta ja sen vaikutuksista ihmisen arkeen ja kaikkeen mahdolliseen elämässä. Itse olen ollut urheilun puremana jo pienestä alkaen ja urheilu, liikunta on kuulunut elämääni aina.

Pienenä olin mukana aina kaikissa mahdollisissa pihapelissä ja koulun myötä liityin sekä lätkä- että fudisjoukkueisiin. Lätkä jatkui pitkälle aikuisikään suht totisena ja futis hyvänä kakkoslajina.

Jatka lukemista ”Hermannin salilla kuntoon!” →

Kaiku pohjaa valkoisen.
Tunnelma valaisee ihmisen.
Kohtaan oudon rauhaisen.
Ennen konserttia tunnemme sen.
Sanat urut muusikon.
Elää kohti uudestaan; unelmien.
Tiedät tämän huomisen.
Musiikin kautta luomisen.
Valtaisan tiedon polulla.
Elää musiikki, joka solulla.
Mahdollisuus elämän vaiheilla.
Sanat sielun huulilla.
Kautta Onervan.
Ohitse L. Madetojan.
Hukkui Sibeliuksen.
Löytyi Eino Leinonen.
Urkujen yläpuolella.
Valkoinen kyyhkynen.
Tuntee sielujen sovelluksen.
Uuden tunteen ihanuuksien.
SANOJEN
MUSIIKIN
TAIAN
OLEMUKSEN.
Tämän konsertin jälkeen ymmärsin.

 

Tämä runo on omistettu messuryhmälle

Jumala,

kiitos että saamme aloittaa uuden vuoden

sinun kasvojesi edessä.

Me emme tiedä,

mitä tämä vuosi tuo tullessaan.

Emme aina tiedä edes sitä,

mikä on parasta itsellemme ja toisille.

Sinä tiedät, mitä me tarvitsemme.

Sinä tunnet nekin asiat,

jotka tuntuvat vaikeilta ja kipeiltä.

Jätämme koko elämämme sinun käsiisi

ja pyydämme, että pidät meistä huolta.

Siunaa alkanut vuosi.

Sinua me ylistämme.

Aamen.

(Kirkkokäsikirja)

Erja Kauppinen

diakoniapastori

Helsingin seurakuntayhtymä

yhteinen seurakuntatyö

 

En kuulu siihen joukkoon ihmisiä, jotka onnesta sykkyrällä laittavat joulua joka vuosi jo marraskuun alusta lähtien. Jouluiset kynttilät, koristeet ja kukat tuovat tunnelmaa ja ovat omiaan luomaan joulufiilistä, mutta jouluvalojen asettelu ennen itsenäisyyspäivää tai kuusen hankkiminen ennen jouluaattoa olisivat minulle jo vähän liikaa.

Jatka lukemista ”Joulua kohti” →

Harjoitteluni Hermannin diakoniatalossa on opettanut monta asiaa, ihmisten kohtaamista, omaa ammatillista kasvua, salaatin jakoa, keittiö hommia, valokuvien ottamista, villasukkien kutomista, kahvin jakoa ja montaa muuta erilaista asiaa. Tärkein oppi harjoitteluissa on kumminkin aina sama: kuunteleminen, niin itsensä kuin muidenkin.

Jatka lukemista ””Etsijänä pysyn, kuuntelemaan jään…” virsi 513″ →