Elämää ei voi ymmärtää ennen kuin sen pääsee kokemaan. Mitä tarkoitan kokemisella, niin tarkoitan uusien asioiden oppimista ja työtä tekemällä. Jokaisella meillä on varmasti ollut erilaisia tuntemuksia ja kokemuksia matkan varrella. Itselläni matkan varrella on mahtunut paljon kokemusrikkaita käänteitä ja suruakin. Huomasin, että omien tunteiden kasaaminen pään sisälle tuo ahdistusta. Eikä nuorena suunta välttämättä ollut selkeä kun kokemus puuttui. Perheessäni arvostus lähti lähimmäisistä sekä kunnioituksesta. Murrosikä oli haastavaa monelta osin ja huomattuani koulun jäävän muiden asioiden taakse täytyi minun pysähtyä miettimään mitä halusin elämältäni.
Tekijä: Vieraileva kirjoittaja
Jeesuksen kanssa
Mitä silloin, jos elämä on alkanut muistuttaa neonvalojen valtaamaa huvipuistoa? Värikästä ja valoisaa, hauskaa tietysti, mutta tavallinen ei tunnu enää miltään, tai korkeintaan ankean haalistuneelta. Silloin olisi hyvä pysähtyä. Olisi hyvä lakata hetkeksi tuijottamasta telkkaria, näpräämästä kännykkää ja ryntäilemästä kaupungilla. Olisi hyvä hiljentyä ja miettiä, mitä Jeesus tässä sanoo, ja miksi:
”Niin hän sanoi heille: ”Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän”. Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään.” Mark 6:31 Jatka lukemista ”Jeesuksen kanssa”
Muukalainen ovella
Tiedä häntä, mistä lie tuli ?
Muukalainen,
karvahattu syvälle päähän painettu, ettei silmiä näe.
Leveät hartiat kumarassa.
Koputti oveen kahdesti.
Yksinäisestä joulusta
Mitä, jos perhejuhlan sijaan joulu olikin yksin vietetty viimainen ilta? Jos puhelin ei soinut, suku on jäänyt taakse, eikä ollut ketään, jolle toivottaa hyvät joulut? Jos lapsuuden jouluja ei tahtonut muistaa, ja kun sitten väkisin jotain tuli mieleen, se nosti surun nieleskeltäväksi kurkkuun? Ja nyt vain toivoo jälkikäteen, ettei kukaan satu kysymään, että miten joulu.
Joulukorttiaskartelua Hermannissa
Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tutustuminen Hermannin diakoniatalon toimintaan oli voimaannuttava kokemus opiskelijoille ja Hermannin väelle. Ohjasimme korttien askartelua, joista sitten otettiin kuvia kännyköillä ja kuvat lähetettiin läheisille. Tarjoilimme samalla glögiä ja pipareita, sekä talon puolesta teetä ja täytettyjä leipiä.
Pullakirkon plokikirja 