Kiitos tästä matkasta Hermannissa.

Kiitollisuus on päällimmäisenä nyt kun lopettelen harjoitteluani täällä Hermannissa. Aloittaessani harjoittelua piti talvi meitä vielä tiukasti otteessaan. Astuessani Hermannin ovista sisään, minua jännitti ja mietin mitä tästä keväästä tulee. Minut otettiin lämpimästi vastaan ja sain hiljakseen alkaa opettelemaan talon tapoja.

Olen saanut olla Hermannissa opettelemassa elämää, tutkia ja oppia niitä taitoja mitä diakonia työssä tulevaisuudessa tulen tarvitsemaan. Kiitos koko Hermannin väellä, jotka olette olleet opastamassa ja tukemassa matkan varrella. Olen saanut rutkasti elämänkokemusta ja oppeja tämän harjoittelun aikana.

Hermannissa on ollut opiskelijana helppo ja luottavainen olo olla. Olen kiitollinen myös siitä, että matkalla kanssakulkijana on ollut mukana toinen opiskelija, jonka kanssa saimme kulkea yhdessä tätä matkaa ja jakaa ajatuksia toisiamme tukien.

Sain viikkojen aikana kokea ja nähdä asioita, jotka muistan vielä pitkään. Kiitos kaikille asiakkaille, työntekijöille ja vapaaehtoisille hymyistä, nauruista ja elämänasenteenne jakamisesta. Kannan niitä aina mukana sydämessäni.

Nyt harjoittelun lopussa kevät aurinko jo lämmittää. Kiitollisena tästä kokemuksesta matkani jatkuu. Toivottavasti polkumme risteävät vielä joskus.

Ei huomispäivän teitä voi kukaan aavistaa

On joskus kyyneleitä ja joskus naurattaa

On yksi joka pysyy kaiken ymmärtää

Jeesus vierellemme aina jää

– Pekka Simojoki –

Siunausta koko Hermannin väelle.

Sirke