John Kiviranta: Runoja (2022)

TOIVO

Rukoilin, toivoin, odotin.

Haluaisin uskoa enemmän

Sinuun Taivaanisä.

Odotan yhä, mikset Sinä vastaa…

Olenko rukoillut tarpeeksi?

Jotain hyvää on kuitenkin tapahtunut.

En vain tahdo ymmärtää, odotan yhä.

ISÄ

Isä, ota minut syliisi vielä kerran, haluaisin

taas olla pieni poikasi. Leikkiä ja juosta.

Mutta olet taivaassa ja minä alan olla vanha.

LAILLISESTI HEITTEILLE JÄTETTY

Omalääkäri

KELA

Sosiaalivirasto

Pyrokratia

Julkiset kulujen leikkaukset

Laillisesti kotihoidossa viruvat vanhukset.

ELÄMÄNKUMPPANI

Elämänkumppani, rakastan sinua, sellaisena kuin olet.

Hampaissani on reikiä, hiuseni harmaantuvat, et sinä

siittä välitä. Kiukuttelen, kiukuttelet, yhdessä kiukutellaan.

On vaikea riidellä yksin. Kaksin se on paljon hauskempaa.

Nauretaan ikävä pois. Nauretaan elämälle. Sinä naurat, minä

nauran. Me nauramme, milloin millekkin.

Oi elämänkumppani, rakastan sinua sellaisena kuin olet.

PAINOVOIMAKISSA

Hauska kissa tuo painovoimakissa. Ei maan

vetovoima sitä haittaa. Se loikkaa korkealle

puiden latvuksiin ja kevyesti linnun kiinni

saisi. Maidon kupista se ryystää yhdellä

imaisulla. Nukkuu katossa, nukkuu seinällä,

nukkuu emäntänsä sylissä.

Juostessaan se ei väsy, eikä hengästy.

On se hauska kissa.

kuva: unsplash.com/ Aaron Burden

Advertisement

Yksi kommentti artikkeliin ”John Kiviranta: Runoja (2022)

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s