Toivo

”Ottakaa siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviytymään taistelusta pystyssä pysyen.” Ef.6:13

Näin Paavali kehottaa meitä tekemään Efesolaiskirjeessä – pukemaan Jumalan taisteluvarustus päällemme, jotta selviäisimme taistelusta pahaa vastaan. Paavali oli kirjeen kirjoittamisen aikaan vankilassa; yksin ja eristettynä. Ainoa tapa pitää yhteyttä toisiin ihmisiin, oli kirjeiden kirjoittaminen. Paavali siis tiesi millaista on olla yksin ja eristettynä.

Yksinolo ei kuitenkaan Paavalille tarkoittanut yksinäisyyttä. Paavalilla oli vahva kutsumus ja luotto siihen, että Jumala oli hänen ja kristittyjen puolella, aikana, jolloin kristityt eivät voineet julkisesti kokoontua, aikana, jolloin kristittyjä vainottiin. Kristityt joutuivat elämään epätietoisuuden vallitessa. Paavali ei vankeudessa menettänyt luottoa Jumalaan, vaan päinvastoin se hänet entistä enemmän vakuuttumaan Jumalan voimasta.

Elämme tällä hetkellä hyvin poikkeuksellisia aikoja. Moni tuttu ja turvallinen on hävinnyt, ja monen elämään on tullut ahdistusta ja epätietoisuutta. Olemme joutuneet olemaan erossa monista läheisistämme ja rakkaistamme. Olemme puhelimien ja muiden apuvälineiden varassa, kun haluamme pitää yhteyttä toisiin ihmisiin. Yksinäisyys korostuu ja se saattaa näinä epätietoisuuden hetkinä tuntua musertavalta.

Itse olen näinä aikoina joutunut viettämään paljon aikaa yksin – rakkaat lähimmäiset ja ystävät ovat kaukana Helsingissä, joka on vielä rajalla eristetty muusta maasta. En siis hetkeen pääse heitä näkemään. Tieto siitä, ettei heitä pääse hetkeen näkemään, tuntuu ikävältä sydämessä. Onneksi on mahdollisuus lähettää viestejä ja soittaa jopa videopuheluita. Asiat ovat siis paljon paremmin kuin Paavalilla oli yksin vankilassa.

kuva Tuomas Hurme

Kuten Paavalillakin on rukouksen voima ja yhteys Jumalaan kantanut näinä vaikeinakin aikoina. Lohtua tuo tieto, ettei Jumala ole tänäkään päivänä meistä kaukana. Päinvastoin: hän on jatkuvasti rinnallamme kulkemassa ja jakaa kärsimyksemme. Jumala pukee meidät taisteluvarustukseen mikä kestää. Tämä taistelu voitetaan lähimmäisenrakkauden avulla – pidämme huolen toinen toisistamme pitämällä huolta omasta hygieniastamme, pidämme yhteyttä tuttuihin ja niihin, joiden tiedämme kärsivän vaikeasta tilanteesta.

Isän, Jumalan rakkaus ja meidän ihmisten toinen toisillemme osoittama rakkaus on taisteluvarastuksemme.

Rukouksen voima kantaa vaikeinakin aikoina, ja Mauno Koiviston sanoja siteeraten, ”Ellemme varmuudella tiedä, miten tulee käymään. olettakaamme, että kaikki käy hyvin”.

Tuomas Hurme

teologian maisteri, vs. diakoni Pihtiputaan seurakunta

Teksti on julkaistu aikaisemmin Pihtiputaan seurakunnan nettisivuilla 2.4.2020

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Toivo

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s