Oheinen naurut kirvoittanut kuva ”joulupukki tulee pian, oletko valmis?” löytyi eräästä sosiaalisen median ryhmästä. Kuvausajankohta taisi olla lokakuuta. Naurut irtosivat juuri siksi, että ajankohta oli tahallisen humoristinen, vaikka oikeasti kannatan sitä koulukuntaa, että itse juhla maistuisi paremmalta, jos sitä ei juhlittaisi kaksi kuukautta etukäteen ja vielä moneen kertaan. Itse asiassa marraskuun puolivälissä kristillisissä kirkoissa on perinteisesti alettu viettämään joulupaastoa, minkä tarkoituksena on – tai olisi – yksinkertaistaa elämää suuren juhlan odotuksessa sitä valmistellen sekä sielun että ruumiin tasolla, ei niinkään etukäteen mässäillen. Kristuksen syntymä on kuitenkin valon maailmaan tulemisen suuri juhla – sen myötä kanssamme on Jumala.

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,
näkee suuren valon.
Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa,
loistaa kirkkaus. (Jes. 9:1)

Adventtina sytytettävät kynttilät symboloivat hyvin tuota valon lisääntymisen harrasta odottamista, mikä saa täyttymyksensä jouluna. Sitä ennen on ulkoisen hämärän ja pimeyden tunnelmassa helppoa kääriytyä vilttiin, suunnata lämmin ja tutkiskeleva katse omaan sydämeen ja muistaa lähestyvän valon tuojaa. Hyvää valmistautumisen ja odotuksen aikaa ❤

Katja Vilponiemi, erityisdiakonian diakoniatyöntekijä