Ketä kurdit ovat?

Kurdit etnisenä ryhmänä ovat yksi Mesopotamian alkuperäiskansoista, jotka ovat muinaisten indoeurooppalaisten kansojen jälkeläisiä. He muuttivat yli 4000 vuotta sitten Lähi-itään, josta tuli heille koti. Kurdistaniksi kutsuttu alue karkeasti määriteltynä on maantieteellinen alue, jossa perinteisesti asuu pääasiassa kurdeja. Kurdistan muodostuu laajoista tasanko- ja ylänköalueista, joka ulottuu Zagrosin vuoristoalueista Tauruksen itäosiin saakka. Kurdistan kattaa osia nykyTurkista (Itä-Turkki), -Syyriasta (Pohjois-Syyria) ja -Irakista (Pohjois-Irak) sekä -Iranista (Iranin länsiosa). Kurdit ovat toiseksi suurin etninen ryhmä Turkissa, Syyriassa ja Irakissa, ja kolmanneksi suurin ryhmä Iranissa. Arvioiden mukaan lähes joka toinen kurdeista asuu Turkissa. Kurdien väestöennusteet vaihtelevat 35 miljoonasta 45 miljoonaan, josta diasporassa asuvien osuus on 2-3 miljoonaa.

Kurdin kieli kuuluu indoeurooppalaisen kieliperheen luoteisosaan. Se ei ole yksi yhtenäinen kieli, vaan se muodostuu eri murteista, jotka maantieteellisesti ja alueittain muuttuvat hieman. Kurdinkielellä on kolme pääasiallista murretta: kurmancî, soranî ja pehlewanî. Kurmancîa kirjoitetaan latinalaisella aakkosilla, kun taas soranî on kirjoitettu perso-arabian aakkosilla. Pehlewanîlle ei ole vakiintunut vielä mikään kirjoitustapa.

Päämurteiden lisäksi muutama miljoona kurdia puhuu Zazaa tai Gorania, jotka muodostavat erillisen alaosan indoeurooppalaisen kieliperheen luoteisosaan. Nämä ovat kuitenkin läheisesti yhteydessä muihin kurdinkielisiin murteisiin. Kurdikielen eri murteiden välisiä eroja on lisännyt se tosiasia, että kurdit ovat jakaantuneet useisiin eri maihin ja saaneet vaikutusta maiden virallisista kielistä, joissa kurdit asuvat. Lisäksi heillä ei ole omaa itsenäistä media- tai koulujärjestelmää, eivätkä Kurdistanin eri alueiden kurdit ole olleet paljon vapaassa vuorovaikutuksessa keskenään.

Kurdeista on kirjoitettu aika vähän historiassa – osittain siksi, että kurdit ovat suuremman osan historiastaan olleet osa Persian ja Ottomaanien valtakuntia. Nykyisten Lähi-idän valtioiden muodostuminen juontaa juurensa 100 vuotta taaksepäin historiassa. Ensimmäisen maailmansodan viimeisinä vuosina Iso-Britannian upseeri Mark Sykes ja Ranskan diplomaatti François GeorgesPicot ratifioivat Sykes Picot -sopimuksen, jonka mukaan Levantin alue jaettiin keskenänsä. Alueen uudet rajat piirrettiin Kurdistanin halki.

1900-luvun alussa Ottomaanien valtakunnan kaatumisen jälkeen alueen kansat, mukaan lukien kurdit, alkoivat vaatia itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä valtiota. Vuonna 1920 ensimmäisen maailmansodan ympärysvaltojen ja alueen edustajat solmivat keskenään Sèvres -sopimuksen, jossa sovittiin arabivaltioiden, nykyinen Irak ja Syyria sekä Kurdistanin tunnustamisesta. Mutta Turkin tasavallan perustaja Kemal Atatürkin Turkissa tätä sopimusta ei koskaan ratifioitu. Kolme vuotta myöhemmin allekirjoitettiin uusi sopimus, nimeltään Lausannen sopimus, jossa ainoastaan arabivaltioiden perustaminen vahvistettiin. Kurdistanin osalta päätös siirrettiin kansainliitolle (League of Nations), joka vuonna 1925 päätti myöntää Mosulin maakunnan Irakille. Tämä päätös vahvistettiin Ankara-sopimuksella, jonka Turkki, Irak ja Iso-Britannia allekirjoittivat vuonna 1926. Näin kurdit jäivät ilman valtiota ja vähemmistöasemaan kaikissa yllä mainituissa maissa. Siitä lähtien kurdit ovat joutuneet poliittisesti vainotuksi, etnisen puhdistuksen, kansanmurhan ja joukkomurhien kohteeksi. Kurdit kärsivät eniten poliittisesta epäyhtenäisyydestä.

Vaikka alueen nykyisten kansallisvaltioiden rajat erottavat kurdit toisistaan, kieli, kulttuuri ja uskonto yhdistävät heitä. Vaikka kurdin kieli ei ole ollut kirjallinen kieli suurelta osin historiansa, sen säilyminen on tapahtunut kansan tarinoiden ja runojen kautta. Ne ovat siirtyneet suullisesti sukupolvelta toiselle. Kurdien uskontoihin ja maailmankatsomuksiin kuuluu useita erilaisia, kuten zarathustralaisuus, jesidismi, jarsanismi, alevismi, juutalaisuus, kristinusko sekä yleisimpänä islam.

Kurdit ovat hyvin perhekeskeisiä ja kyläilevät toistensa luona usein. Eri tapahtumissa ja juhlien yhteydessä ihmiset kokoontuvat nauttimaan yhteisestä ajasta. Perinteisesti kurdit viihtyvät luonnossa ja siksi usein juhlatkin tapahtuvat ulkotiloissa.

Vaikka uskontoihin liittyvät pyhä- ja juhlapäivät vaihtelevat Kurdistanin eri osissa hieman, kaikille kurdeille vuoden tärkein tapahtuma on uuden vuoden juhla, jota kutsutaan newroziksi. Sitä vietetään maaliskuun 21. päivänä eli kevätpäiväntasauksen aikaan. Juhlintaan kuuluu perinteisesti tanssia, laulua ja ruokaa.

Kirjoittaja Said Moradi on poliittinen aktivisti

Yksi kommentti artikkeliin ”Ketä kurdit ovat?

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s