”Olen lapsi. Haluan pelata. En halua sotaa”. S. 6 vuotta, kotoisin Irakista. Asuu Suomessa paperittomana.

aina2aina

Suomessa elää tällä hetkellä kymmeniä lapsiperheitä turvaverkkojen ulkopuolella. He ovat hakeneet turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa. Hakea saa toki vapaasti – lupaa ei välttämättä saa. Jos perhe jää Suomeen ilman oleskelulupaa, siitä tulee paperiton. Viranomaisten näkökulmasta kyseessä ei ole paperittomuus, vaan laiton maassaoleskelu. Perheet eivät ole voineet turvautua väkivaltaisessa ja kaoottisessa kotimaassaan viranomaisten tukeen tai suojeluun, ja ovat tämän takia tulleet uuvuttavia ja vaarallisia reittejä pitkin hakemaan sitä muualta. Paluu kotimaahan on monelle mahdoton ajatus.

Lapsiperheen arki paperittomuuden keskellä on loputon ja nöyryyttävä, ympärivuorokautinen taistelu: onko meillä huomenna ruokaa? Onko meillä ensi viikolla majapaikkaa yöksi? Mistä saamme äidin jatkuvaan päänsärkyyn buranaa? Lapsemme on sairastunut, uskallammeko mennä sairaalaan? Koska poliisi vie meidät lentokoneeseen?

Aikuinen ja lapseton paperiton henkilö, joka on vastuussa vain omasta elämästään ja tulevaisuudestaan, oppii parhaimmassa tapauksessa suhtautumaan paperittomuuteen, ja keksii siihen ehkä jopa ratkaisun. Se voi olla uusi turvapaikkahakemus tai muu oleskelulupahakemus, pako Eurooppaan tai ainakin joksikin aikaa suomalaisten kavereiden myöntämä, improvisoitu ja tilapäinen ”turvapaikka”. Lapsi taas miettii maailmaa lapsen näkökulmasta, eikä voi ymmärtää, miksi isällä ei enää ole senttiäkään käteistä rahaa. Myös paperiton lapsi vertaa itseään muihin lapsiin ja rakentaa omakuvaansa vertauksien kautta. Ei ole ehjiä vaatteita, ei lauantaisin karkkeja, ei älypuhelinta, ei paikkaa jota voisi kutsua omaksi kodiksi. Öisin ei voi nukkua, sillä painajaiset herättävät. Mitä isompi lapsi, sitä enemmän huolta vanhempien jaksamisesta ja voinnista, ja sitä isompi häpeän- ja pelontunne itse tilanteesta.

Paperittomalla lapsella on oikeus perusopetukseen. Paperiton lapsi kuuluu lastensuojelun piiriin. Hänen oikeutensa terveyteen on yksiselitteisesti johdettavissa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta. Jokaisella ihmisellä on perustuslain mukaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon. Silti Suomessa, vuonna 2018, nämä oikeudet ovat tulkinnanvaraisia, eivätkä välttämättä kokonaisuudessaan toteudu. Hätämajoitus voi olla niin kaukana koulusta tai eri paikoissa, että kouluun ei käytännössä pääse, ja sitä paitsi koulunkäynti ei ehkä ole turvallista ”laittomalle” lapselle. Myös Suomessa poliisi voi hakea kesken päivän, tai tieto paperittomuudesta levitä. Neuvolaan ei välttämättä osata hakeutua seuraamaan lapsen kehitystä eikä lastensuojelu puutu perheiden tilanteeseen yhteydenotoista huolimatta. Avun saanti voi olla täysin järjestöjen, seurakuntien, aktivistien ja yksityishenkilöiden varassa.

Paperittoman ihmisen auttaja on kädetön. En ole sosiaalityöntekijä, enkä kriisityöhön erikoistunut psykologi, enkä siis tiedä, mitkä olisivat ne neutraalit, mutta rakentavat lohdutuksen sanat, jotka auttaisivat jaksamaan edes huomiseen. Paperittomien perheiden kanssa keskustellessani huomaan keskustelun palaavan kerta toisensa jälkeen joko turvapaikkapolitiikkaan ja sen tuloksiin, tai Jumalaan. Yritän tuoda keskusteluun kontekstia ja avata taustat sille, miksi ihmisoikeudet eivät toteudu tällä hetkellä ja miksi muutokseen pitää silti uskoa. Kerron tuntemastani rohkeasta auttajasta, joka käytti kokonaisuudesta termiä ihmiskoe. Teitä koetellaan nyt, mutta olemme liian pieniä ihmisiä ymmärtämään minkä takia. Meidän täytyy vain luottaa siihen, että joku meitä suurempi voima vie teidät lopulta turvaan, turvapaikkaan, kuulen itseni sanovan. Rappukäytävän pimeydessä seison yleensä hetken hiljaa tapaamisten jälkeen, pää täysin tyhjänä ja keho voimattomana. En itke sillä taistelu jatkuu. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Eva Kuhlefelt

Toimii Suomen Punaisen Ristin paperittomien auttamistyössä Helsingin ja Uudenmaan piirin alueella.

 

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s