Diakonian ruokajakelun monet ulottuvuudet

Ruoka-apu, leipäjono, ruokapankki, ruokajakelu ja elintarvikejako ovat kaikki saman toiminnan nimityksiä. Olen Helena Päärni ja toimin tällä hetkellä Varustamoiden asiakaspalvelusihteerinä. Olen tehnyt ruokajakelun merkityksestä opinnäytetyön Diakonia ammattikorkeakoululle Sosionomi muuntokoulutusta varten vuonna 2015.

Tiesitkö, että ruokajakelutoiminta Suomessa sai alkunsa historiansa yhteiskunnallisesta murroksesta 1990 -luvun laman tiimoilta. Ruokapankkeja perustettiin kirkon diakoniatyön osana vuodesta 1995 lähtien. Alkuperäisenä ajatuksena oli -hädänalaisten ihmisten auttamisen lisäksi -halu tuoda näkyväksi paikallisella ruokapankkitoiminnalla viimesijaisen turvaverkon pettäminen ja sen vaikutukset ihmisten arjessa. Vuonna 1997 ruokapankkitoiminta on ollut kotimaisen yhteisvastuukeräyksen pääkohde kirkon perustaman nälkätyöryhmän aktiivisen työn johdosta. Vahvoina vaikuttajina nälkätyöryhmässä olivat Antti Lemmetyinen ja Eero huovinen ym.

Ruokajakelun, yhteisöruokailun, pullakirkkojen ja muiden yhteisten toimintojen lisäarvo näkyy monella tavoin ihmisten elämässä. Ruokajonossa tapahtuvin haastatteluin selvitin sen vaikutusta ihmisen toimeentuloon, sen osallisuutta vahvistavaan toimintaan ja sen hengellistä merkitystä.

Ihmiset, jotka käyttävät ruokajaon tai yhteisöruokailun palveluita eivät enää menneiden aikojen tapaan ole syrjäytyneitä ryhmää. Tutkimuksessani ilmeni, että monet pienituloiset työssäkäyvät tai eläkeläiset joutuvat täydentämään toimeentuloaan ruokajaon turvin.

Monet haastavat elämäntilanteet voivat kohdata ketä tahansa. Ruokajaon avulla ihminen voi yrittää selvitä elämän yllättävistä tilanteistaan, joihin muuten rahaa ei jää riittävästi. Ruokajakelu tukee ja paikkaa osaltaan yksilöihmisen toimeentuloa.

Ruokajaot, yhteisöruokailut ja pullakirkot ovat myös hieno tapa vahvistaa sosiaalisia kontakteja. Ruokajakoon osallistuminen antaa syyn, miksi nousta aamulla ylös sängyn pohjalta ja lähteä kohtaamaan muita ihmisiä. Joillekin kyselyyn vastanneille tämä oli merkittävin vaikutin lähteä ruokajakotilaisuuteen. Ruokajako, yhteisöruokailut ja pullakirkot vahvistavat ihmisen osallisuutta tästä yhteisöstä ja yhteiskunnasta. Ruokajaoissa oleva hengellinen osuus oli monelle tärkeä osa tapahtumaa.

Nyt 2020 –luvulla näemme turvaverkon vuotamisen haastavat puolet edelleen, mutta näemme myös toisen puolen. Hyvinvointivaltion elintarviketuotannon ja kotitalouksien ruokahävikki on jo useita vuosi ollut suurta. On erinomaista, että olemme löytäneet monenlaisia hävikkielintarvikkeita vähentäviä tekoja, kuten hävikkikauppoja, hävikkielintarvikkeita hyödyntäviä ruokapaikkoja. Siihen toimeen voimme jokainen omissa kulutustottumuksissamme vaikuttaa, sillä panoksella kuin kykenemme. Hävikin pienentämistä on sekin, ettei ota elintarvikejaosta, kuin sen mitä syö. Jokaisen panos ilmastotekoihin on tärkeä ja merkityksellinen.

Nyt koronan keskellä olemme tulleet tuntemaan maailman, jossa moni meistä kaipaa tukea, apua ja toinen toistemme parempaa ymmärtämistä. Nämä Varustamon Waste&Feast yhteisöruokailut ja kesäkahvilat tarjoavat niin vatsan täytettä kuin kohtaavaa yhteisöllisyyttä. Sinulla on myös mahdollisuus keskustella kirkon työntekijän kanssa henkilöajanvarauksen kautta. Tavataan Varustamolla!

Helena Päärni

Varustamo

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s