Syrän on tyhyjä

HALUAASIN

Sut viätihin multa pois.

Viätihin ennen ku

sain nähärä

kuanka hyvä ihiminen

susta tuloo.

Vaikka syntymästäs asti

sinolit jo täyrellinen.

Ja vaikka sustolis

tullu mitä,

minolsin ollu susta ylypiä,

niinku olin susta ylypiä

jokaasena sun

elämäs päivänä.

Mutta sut viätihin.

Miksi?

Minen voi ymmärtää miksi.

Haluaasin huutaa

mutten saa ääntä.

Haluaasin itkiä

mutta kyynelehet ei tuu.

Enää.

Haluaasin lyärä maailman

milioonaksi pirstaleheksi,

niin ku maailma löi mun,

palooksi joitei enää ikinä

saa yhtehen.

Haluaasin syyttää

mutten tiärä ketä.

Haluaasin vihata

mutten pysty.

Syrän on tyhyjä.

Autio.

Sinä täytit sen

ja ny sinoot pois.

Haluaasin niin palio.

Mutta eniten haluaasin

notta sinolsit

mun kainalos

ku herään.

Ja kaikki olis viälä hyvin.

Markku Huhta

Näinä päivinä muistetaan monissa tilaisuuksissa päihteisiin kuolleita läheisiä. Runo on omistettu heille.

Advertisement

Yksi kommentti artikkeliin ”Syrän on tyhyjä

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s