HALUAASIN
Sut viätihin multa pois.
Viätihin ennen ku
sain nähärä
kuanka hyvä ihiminen
susta tuloo.
Vaikka syntymästäs asti
sinolit jo täyrellinen.
Ja vaikka sustolis
tullu mitä,
minolsin ollu susta ylypiä,
niinku olin susta ylypiä
jokaasena sun
elämäs päivänä.
Mutta sut viätihin.
Miksi?
Minen voi ymmärtää miksi.
Haluaasin huutaa
mutten saa ääntä.
Haluaasin itkiä
mutta kyynelehet ei tuu.
Enää.
Haluaasin lyärä maailman
milioonaksi pirstaleheksi,
niin ku maailma löi mun,
palooksi joitei enää ikinä
saa yhtehen.
Haluaasin syyttää
mutten tiärä ketä.
Haluaasin vihata
mutten pysty.
Syrän on tyhyjä.
Autio.
Sinä täytit sen
ja ny sinoot pois.
Haluaasin niin palio.
Mutta eniten haluaasin
notta sinolsit
mun kainalos
ku herään.
Ja kaikki olis viälä hyvin.
Markku Huhta
Näinä päivinä muistetaan monissa tilaisuuksissa päihteisiin kuolleita läheisiä. Runo on omistettu heille.
Oli mukava ja ajatteluun johtava runo.
TykkääTykkää