Hetki pois arjesta…

thumbnail_IMG_20191202_124828-EFFECTS

Arki on monelle kiireistä aikaa, on velvollisuuksia ja on asioita hoidettavana. On töitä, perhe, koti ja joka paikkaan pitää keretä, jokaisella on omat menonsa ja huolensa. Jopa tärkeiden ihmisten tapaaminen tuntuu joskus kiireeltä, kerkeänkö tapaamaan? Kalenteria tarkistellaan päivittäin menoista. Vai havahtuuko siihen, että ei ole tavannut ketään viikkoihin. Minunkin arkeni on usein kiireistä, eikä pelkästään arki, vaan myös viikonloput. Aina tuntuu olevan kiirettä, tarvetta johonkin tai jollekin. Viimeiset 3 vuotta on itselläni mennyt opiskelun, työn ja perheen pyörityksessä. Koen ja luulen tietäväni mitä kiire on ja miltä se tuntuu. Se, kun kellosta loppuu tunnit liian nopeaan ja vuorokaudet vaihtuu lähes huomaamatta ja kesästä on tullut talvi.

Jokainen tarvitsee joskus hetken itselleen ja pois arjesta ja velvollisuuksista. Hetken, kun ei tarvitse suorittaa. Sain itse tämän hetken juuri sopivaan aikaan. Sain aikaa pohtia elämääni, mennyttä ja tulevaa ja etenkin pysähtyä. Pysähtyminen oli tässä parasta. Arjen keskelläkin saa lyhyitä hetkiä itselleen ja jos niistä osaa nauttia, nämä pienet hetket ovat kultaakin kalliimpia. Mutta osaako näistä pienen pienistä hetkistä nauttia? Esimerkiksi, kun saa lapset nukkumaan tai kun kellahdat sänkyyn päivän päätteeksi, pysähdytkö? Usein kuitenkin ajatukset jatkavat jo seuraavaan päivään ja aikataulujen suunnitteluun, ainakin itselläni.

Joulun odotusta on ollut jo hetken ilmassa ja tämä aika koetaan usein kiireisenä. Tähän aikaan vuodesta mietitään usein mitä muut haluavat ja tarvitsevat, etenkin lahjoja pohtiessa. Seuraavaksi pohditaankin jo uuttavuotta, lupauksia ja raketteja, ruokaa ja kenen kanssa uusivuosi vaihtuu.

thumbnail_FB_IMG_1575391931449

Tässä olisi hyvä myös miettiä mitä itse haluan ja tarvitsen, sen sijaan että miettii mitä muut tarvitsevat ja haluavat. Uuden vuoden lupauksena voisimmekin luvata perinteisen laihduttamisen ja kuntoilun aloittamisen sijaan viettää vähintään kerran kuukaudessa aikaa itsensä kanssa ja pohtia mitä itse haluan ja tarvitsen.

Emma

sairaanhoitaja-diakonissa opiskelija

 

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s