Serbia ja sen pääkaupunki Belgrad ovat toimineet tärkeinä kauttakulkupaikkoina Eurooppaan saapuneille pakolaisille ja siirtolaisille erityisesti viime vuosien aikana. Pelkästään vuonna 2015 Serbian läpi vaelsi yli 600 000 ihmistä. Heistä vain murto-osa asettui Serbiaan pysyvästi. Muuttoliikkeen ollessa intensiivisimmillään Serbiaan saapui päivittäin 5000−10 000 ihmistä, jotka yleensä viipyivät maassa vain muutamia päiviä. Kuluneella viikolla Suomessa ja Hermannin diakoniatalolla vieraili Serbian ADRA:n maajohtaja Igor Mitrovic kertomassa ADRA:n tekemästä työstä siirtolaisten kanssa. ADRA on adventtikirkon humanitaarinen avustusjärjestö, jolla on toimintaa yli 130 maassa eri puolilla maailmaa.

ADRA Serbia pyrki ensin vastaamaan maan läpi vaeltavien tarpeisiin, mutta kohdensi myöhemmin annettua apua erityisesti alaikäisiin turvapaikanhakijoihin. Tämä tarkoitti erityisen tuen antamista kerralla noin 300−500:lle Belgradin lähelle, rnjacaan sijoitetulle, usein irakilaisen tai afganistanilaisen taustan omaavalle alaikäiselle. Alaikäiset viettivät Serbiassa keskimäärin 3−18 kuukautta. Heidän toiveenaan ja pyrkimyksenään oli kuitenkin päästä ylittämään raja ja jatkaa matkaa kohti EU-maita. He saattoivat yrittää rajan ylittämistä eri keinoin ja ihmissalakuljettajien avustamana jopa kymmeniä kertoja ennen kuin se lopulta onnistui. Nämä nuoret oli useissa tapauksissa lähetetty konfliktimaista Eurooppaan hankkimaan elantoa ja heidän kotimaahan jääneillä perheillään oli suuria taloudellisia ja muita odotuksia nuoria kohtaan.

Krnjacan vastaanottokeskuksesta puuttuivat tilat nuorten vapaa-ajan aktiviteeteille, eikä siellä järjestetty mahdollisuutta opiskella. Nuoret eivät siis oikein tienneet, miten käyttää aikaansa odottaessaan matkan jatkumista. Tähän ADRA Serbia vastasi luomalla yhteisökeskuksen (community center) verrattain lähelle Krnjacan vastaanottokeskusta vuonna 2017. Yhteisökeskus pyrkii vastaamaan nuorten tarpeisiin ja luomaan perspektiiviä tulevaisuuteen mielekkäiden ja hyödyllisten aktiviteettien avulla. Yhteisökeskus tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua kouluopetukseen, harrastaa liikuntaa, tytöille ja naisille kohdennettua toimintaa, IT-laitteiden käyttömahdollisuuden sekä ammatilliseen pätevöitymiseen tähtääviä harjoitteluja.

Nuorten kanssa tehtävässä työssä haasteina ovat muun muassa vanhempien ja läheisen sosiaalisen tuen puute. Heidän keskittymistään koulunkäyntiin heikentävät myös jatkuvat rajan ylittämisyritykset. Nuoret kuitenkin palaavat yhteisökeskuksen tarjoaman tuen piiriin, jos rajan ylipääseminen ei onnistunut. Myönteistä nuorille yhteisökeskuksen toiminnassa on vertaisten tarjoama tuki; nuoret jotka olivat hyötyneet aktiviteetteihin osallistumisesta, innostivat mukaan muita. Yhteisökeskuksen työntekijät myös toimivat alaikäisten edustajina ja tukihenkilöinä. Keskuksessa käy päivittäin yli 80 aikuista ja lasta ja sen tarjoamaa toimintaa hyödyntävät myös paikalliset ihmiset. Yksi yhteisökeskuksen tärkeistä päämääristä onkin edistää siirtolaisten integroitumista paikalliseen yhteisöön.

Oppilaita  ja ADRA:n työntekijä Branko Pesicin koulussa Zemunissa, Belgradin alueella. Kuva: ADRA Serbia.

Voit katsoa videon ADRA:n yhteisökeskuksen työstä tästä linkistä:

https://adra.org.rs/community-center/?lang=en

 Kirjoittaja on erityisdiakonian Ristin suojassa -projektityöntekijä FD Nora Repo-Saeed.