RAKASTA LÄHIMMÄISTÄSI

Olen nyt ollut kahdeksan viikkoa harjoittelemassa diakoniatyötä Hermannin diakoniatalossa. Diakoniatyön ja ehkä koko elämän punaisena lankana ja ohjenuorana pidetään niin sanottua Rakkauden kaksoiskäskyä Raamatusta:

Matt: 22. Jeesus sanoo:

”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi.  Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.”  

Lähimmäisenrakkaus, mitä se on? On ajatuksen tasolla helppoa sanoa, että rakastaa lähimmäistään. Mutta mitä tämä on konkretian tasolla. Ihmisiä on köyhyydessä, asunnottomina ja he näkevät nälkää, joka päivä. Miksei lähimmäinen rakasta toista ja auta? ”Eivät ihmiset huvikseen leipäjonoissa seiso!” sanottiin taannoin katsomassani dokumentissa ”Kuka välittää?”, joka kertoi Itä-Helsingin karusta todellisuudesta,  sosiaalisen turvaverkon läpi pudonneista ihmisistä. (https://areena.yle.fi/1-2216872)

Kun ihmisellä on inhimillinen hätä, tarvitsee hän toista ihmistä, lähimmäistä. Luukulta toiselle juoksuttaminen ja kehotukset täyttää lomakkeet netissä, ”tosta ja tosta noin vaan”, kuten eräskin lähimmäinen kertoi häntä neuvotun, eivät ihmisen hätää vähennä. Monesti huonoon tilanteeseen joudutaan juuri siksi, kun asiat eivät luonnistu ”tosta ja tosta noin vaan”, eikä sosiaalisten verkostojen hämäristä yksityiskohdista saada selvää, vaikka kuinka yritettäisiin, eikä sitä Internettiäkään ole käytettävissä tai sitä ei osata käyttää. Joskus tuntuu, että tämä yhteiskunta pyörii vain ja ainoastaan terveitä ja osaavia ihmisiä varten ja ohjeita selviytymiseen annetaan siitä näkökulmasta käsin. Mutta Jeesuksen sanoin (Matt 25) ”Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle” 

Kuka sitten on lähimmäinen? Pitäisikö yhteiskunnan huolehtia kaikista, vai soisitko sinä itsesi olla lähimmäinen toiselle? Huomaisitko sinä tänään lähimmäisesi ja kysyisit ”Mitä kuuluu, voisinko auttaa jotenkin?” Jo se, että kuuntelee ja on läsnä, voi auttaa hädässä olevaa ihmistä. Ei se sillä hetkellä nälkää poista, mutta voi auttaa selviämään vielä hetken, vähän pidemmälle. Osaavampi voi myös auttaa yhdessä selvittämään tien lakipykälä- ja KELA: n ja sossun jargonviidakon läpi.

Ilokseni olen saanut harjoitteluaikanani todeta, että lähimmäisenäsi ja  rinnalla kulkijanasi täällä  Hermannin diakoniatalossa, kuten muissakin seurakunnissa, todellakin toimii diakoniatyöntekijöitä (muita ammattiryhmiä ja vapaaehtoisia unohtamatta), jotka toimivat Jeesuksen ohjeen mukaan ja toisen ihmisen lähimmäisenä me kaikki voisimme toimia näin.

J.R blogi valokuva

”’Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne.  Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.”  (Matt. 25. Raamattu)

Jenni

Sairaanhoitaja-diakonissaopiskelija

 

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s