Pullakirkossa nousee aika ajoin keskustelu kirkosta. Joillekin kirkko on talo, jossa on paksut seinät ja tiiviisti suljetut ovet. Toisille se on jonkinlainen voima, joka vaikuttaa maailmassa. Kirkolla on selvät juridiset rajat, mutta sen olemassaolon rajoja ei pystytä piirtämään. Wilfrid Stinissen hahmottaa kirkon sarjaksi ympyröitä, joilla on yhteinen keskipiste. Hän piirtää mieliimme kuvan : ”Sisin piiri on suhteellisen pieni, mutta se avautuu uusiin, suurempiin piireihin, jotka ovat samalla kauempana keskipisteestä. Uloin piiri on niin suuri, että se sulkee sisäänsä koko ihmiskunnan. Kukaan ihminen ei voi välttyä tavalla tai toisella tapahtuvasta kirkon vaikutuksesta.”
Näin ajatellen kirkko on lähtökohtaisesti matalan kynnyksen kirkko, koska sillä ei ole kynnystä ollenkaan. Kirkko näyttäytyy välittäjänä. Paavi Paavali VI ( 1897 – 1978 ) sanoi: ” Kirkon äidillinen sydän ei näe ketään muukalaisena, se ei katso kenenkään olevan palvelutyönsä ulottumattomissa, se ei pidä ketään vihollisena, jollei tämä itse tahdo olla vihollinen”.
Stinissenin vilpitön toivomus meille on, että me olisimme avarasydämisiä kaikissa ihmissuhteissamme.” Sen sijaan että pitäisimme joitakuita uhkana turvallisuudellemme tai näkisimme heidät kilpailijoina, voisimme nähdä heidät ystävinä. Tällä tavoin voisimme herättää sisimmässämme rakkauden, joka kurottuu kohti kaikkia.” Myös päättäjät ja tutkijat korostavat kirkkoa enemmän toimijana kuin instituutiona. Kirkko ylläpitää toivoa silloinkin kun talous on sanonut viimeisen sanansa..Rakkauden herättäminen, kaiken yhdistäminen Jumalan rakkaudessa on kirkon tehtävä ja meidän tehtävämme.Tehtävä on enemmän kuin rakennus. Se on asenne.
Pullakirkon pappi
Pekka
Pullakirkon plokikirja 
Kiitos Pekka. Hyvä nähdä kirkko ja ennakkoluulottomuus tuolla tavoin. Ymmärrän että voin myös lähestyä ydintä helpommin kun ei ole kuin omat ennakkoluuloiset esteet.
Iloa ja voimia työhösi terv
matti nokel
TykkääTykkää
” Myös päättäjät ja tutkijat korostavat kirkkoa enemmän toimijana kuin instituutiona. Kirkko ylläpitää toivoa silloinkin kun talous on sanonut viimeisen sanansa..Rakkauden herättäminen, kaiken yhdistäminen Jumalan rakkaudessa on kirkon tehtävä ja meidän tehtävämme.Tehtävä on enemmän kuin rakennus. Se on asenne.
Asenne on tietysti jokaisen henkilökohtainen asia. Voimme myös vaikuttaa omalla asennoitumisella lähimmäistä tukien. Mentaalihygienian; sensitiivisyyden ja asiallisuuden. Itse kukin.
TykkääTykkää
Menopaluu lippu salkoon. Meirän Pekka pappi kuulema jää eläkkeelle. Sydämelliset onnittelut ja Tarpoilassa jatkot ’ Pölyn laskeuduttua ’, niin sumpit ja pallat täälääkin voi juua.
Eläkkeellä voi kanssani noutaa Myllypuron Palvelukeskuksesta palvelukeskuskortin kaikkissa Helsingin kaupungin Palvelukeskuksissa, niin opetan oppineelle eläketoimintaa. Älä unhoita meitä. Myllypuron Tarpoilan kulttuuriväki Neulasesta. Kutimet kudottuna sukkosten kanssa villastellen.
Visuveisasin sulle yhren monitoimisen runoeepoksen eli kalenterista tilaa Elävä Myllypuro soi tapahtumaan, joka on eläkeläisten ja työttömien suunnittelema esitystapahtuma. Hiukan kesken. Niinhän Mekin ollaan.
Kerron lisää tarvittaessa,
joten tapahtumarikasta ja elävää eläketyörupiamaa.
Iloisesti onnitellen,
RupiAMA.
ELÄVÄ MYLLYPURO SOI ( Tekeleen taituroi: RupiAMA ja TuuliAJO )
Neljän tien risteys.
Kirkon ja ristin ilmestys.
Myllyratas.
Orpaanporras.
Sateen pisaroiden kimallus.
Aurinko helottaa,
kuin kirkastus.
Metsä kankaiden
peitteenä uskallus.
Myllypuron elämys
soi sana uus’.
Riemu on valloitus.
Käy täällä sanoitus
uudistunut monipuolisuus.
Palvelu loistava taloissa.
Sielujen kuiske keskuksissa.
Sanojen myllerryksissä;
uudistuneissa valoissa.
Ensilumen taikaa syksyn odotuksessa.
Myllypuro monien unelmissa;
olla ja elää.
Elävässä Myllypurossa.
Soi sanat uusiutuvassa
kaupunginosassa.
Seuraavaksi PekkaPappi hyppysissä teos.
Iloisin seurakunnallisin terveisin.
TykkääTykkää