Pari vuotta sitten tein havainnon. Joistain tutuista ihmisistä oli tullut suorittajia. Suorittamisesta on puhuttu jo jonkin aikaa. On kuitenkin pysäyttävää huomata tuttujen ihmisten olevan näitä suorittajia. Asenne on muuttunut. Enää ei riitä lenkkeily, vaan puolimaraton on päästävä parempaan aikaan kuin vuosi sitten. Töissä tai koulussa ei riitä, että osaa asiansa, pitää olla innovatiivinen. Kotiruoka pitää maistua samalta kuin ravintolassa ja jokainen loma on oltava uusi ja ihmeellinen elämys.
Tekijä: Vieraileva kirjoittaja
Pääsiäistervehdys Vantaalta
Kevät herää vähitellen eloon. Valo lisääntyy. On pääsiäisen aika ja kirkkovuoden suuri juhla. Joitakin sanapareja nousee mieleen pääsiäistä ajatellessa. Pimeys ja valo, suru, hämmennys ja ilo, kuolema ja ylösnousemus, loppu ja uusi alku.
Pitkäperjantaina olemme kuoleman ja surun äärellä. Jeesuksen ristinkuolema herätti hänen seuraajissaan ja läheisissään hämmennystä ja suurta surua. Tuli pimeys.
Leiriläisen kokemus Hermannin diakonialeiriltä 31.3. – 5.4.2019
Vielä viikko ennen leiriä olin epäilevällä mielellä. Elämäntilanteeni oli ollut vaikea. Fiilis oli surkea: Riitänkö minä, olenko huonoa seuraa, entä jos en jaksa osallistua toimintaan, mitä tapahtuu, jos jään sängyn pohjalle? Minkälainen minun pitää olla jos ja kun osallistun leirin aktiviteetteihin?
Jatka lukemista ”Leiriläisen kokemus Hermannin diakonialeiriltä 31.3. – 5.4.2019”
Näin näin
kuva: Markku Huhta
Hermannin diakoniatalossa ja sen huudeilla lompsottelee aika ajoin tukevahko heebo kamera kaulassa ja aivan omissa maailmoissaan. Minä olen se heebo. Ja kyllä, minulla on aina kamera mukanani, koska kuvaan kaikkea mahdollista – ja mahdotonta.
Etsitkö kutsumustasi?
Olen viime aikoina pohtinut kutsumusta. Usein kutsumus ymmärretään elämäntehtäväksi, palavaksi tai jopa hartaaksi haluksi johonkin tehtävään tai ammattiin. Ihmisillä on hyvin erilaisia kokemuksia kutsumuksesta. Miten sinä ymmärrät kutsumuksen? Tunnetko sinä kutsumusta?
Pullakirkon plokikirja 