Kevään aurinko on alkanut lämmittämään ja lintujen laulu täyttää ihanasti ilman. Hiljaista viikkoa eletään ja kohti sinivuokkojen aikaa mennään päivä päivältä valoisammissa tunnelmissa. Pääsiäisen viettoon liittyy monia jännittäviä ja suloisiakin tapoja ja perinteitä. On pupuja ja tipuja ja narsisseja ja vaikka mitä, pääsiäisnoitiakin. Osa perinteistä liittyy kristinuskoon ja osa tulee vanhoista kansanuskomuksista ja osa on jänniä sekoituksia näistä kaikista.

Minä ja ystäväni käytiin virpomassa pikkutyttönä hame päällä, huivit päässä ja meikit naamassa, yhdessä kädessä oli vanha kuparinen kahvipannu ja toisessa pieni pärekori. Saaliiksi saatiin kolikoita ja makeisia. Pääsiäisnoidat kuuluvat juuri näihin vanhoihin kansanuskomuksiin, vaikka ei meillä ollut pikkutyttönä niistä aavistustakaan, me vain kierrettiin kuten tapana oli.

 Vanhassa kansanuskomuksessa ajateltiin, että noidat ja pahat henget riehuvat pääsiäistä edeltävänä lauantaina, siis silloin kun Jeesus makaa haudassa ennen ylösnousemista. Tavallaan ajateltiin, että Jeesus on voimaton ollessaan kuolleena haudassa. Pohjanmaalla oli tapana sytyttää pääsiäiskokkoja suojaamaan ihmisiä näiltä riehuvilta ja lenteleviltä hengiltä. Näitä kokkoja poltetaan tänäkin päivänä, tosin enää ei ajatella, että sillä suojaudutaan pahoilta hengiltä. Nykyään pääsiäiskokot ovat vain osa pääsiäisen kulttuuriperinnettä.

Virpomisen historia liittyy Jeesuksen ratsastamiseen Jerusalemiin. Silloin ihmiset heiluttivat puiden oksia ja levittivät vaatteita tielle, jota Jeesus ratsasti aasilla. Virpoma vitsat koristellaan kauniiksi höyhenillä ja silkkipapereilla. Meillä virpomavitsat ovat pajunoksia suloisine pajunkissoineen, koska palmuja ei paljon kasva näillä seuduilla.

Virpomaloruilla toivotetaan siunausta.

Virvon varvon,

 tuoreeks terveeks,

 tulevaks vuueks,

 vitsa sulle, palkka mulle!

Pääsiäismunat symbolisoivat uutta elämää ja ylösnousemusta. Etenkin ortodokseilla on usein tarjolla punaisiksi värjättyjä munia. Punainen väri tulee legendasta, jonka mukaan Magdalan Marialla oli mukanansa muna, kun hän meni Rooman keisarin, Tiberiuksen, luokse kertomaan Jeesuksen ylösnousemuksesta. Legendan mukaan muna muuttui Magdalan Marian puhuessa punaiseksi. Punainen väri kuvaa sitä, kuinka Jeesuksen veri vuoti ristillä. On olemassa paljon ikoneja, joissa Magdalan Maria on tällainen punainen muna kädessään.

Entä sitten puput? Vanhan uskomuksen mukaan puput nukkuvat silmät auki. Sen on ajateltu symbolisovan Jeesusta, joka ei kuollessaankaan kuollut lopullisesti, vaan nousi kuolleista. Jäniksiä ja pupuja on pidetty myös uuden elämän symbolina siksi, että ne lisääntyvät niin paljon. Onttoja suklaapupuja pidetään myös ylösnousemuksen symboleina.

Suloiset tiput ovat kuvia uudesta elämästä ja ylösnousemuksesta. Kana symbolisoi hoivaa ja huolenpitoa, Jumalan tuomaa turvaa. Kukko puolestaan tulee Raamatun kertomuksesta, jossa Pietari kieltää Jeesuksen kolme kertaa. Pääsiäisenä kukon ajatellaan muistuttavan meitä rukouksesta ja ylipäätään hereillä olemisesta. Mutta mikä sitten on tämä pääsiäisenä muniva kukko? Se lienee sekoitusta aapiskukosta ja munia tuovasta pääsiäispupusta. Tästä kummallisesta sekoituksesta on tullut monissa perheissä tapa kätkeä pääsiäisaamuna munia lapsille etsittäväksi. Meidänkin perheessämme näitä munia on etsitty suurella intohimolla!

 Pääsiäisen syötävä lammas liittyy suoraan kristilliseen perinteeseen. Jeesuksen ajatellaan olevan uhrikaritsa, joka uhrataan kaikkien syntien anteeksiantamiseksi. Pääsiäislampaan syömisessä on linkki myös juutalaiseen pääsiäisen viettoon, jolloin muistettiin Israelin kansan lähtöä Egyptin orjuudesta, Israelilaiset lähtivät kiireellä pakoon eivätkä ehtineet hapattaa leipää mukaansa. Tämän muistoksi juutalaiset syövät happamatonta leipää pääsiäisenä.

Mämmin syömisen juuret ovat myös juutalaisuudessa. Nimittäin mämmin liittyy happamattoman leivän syömiseen. Mämmi valmistetaan imellyttämällä ruismaltaita ja ruisjauhoa ja paistamalla tämä sitten uunissa. Mämmissä ei siis ole mitään hapatetta. Mämmiä syötiin suomalaisessa pääsiäisperinteessä jo paaston aikana, keväällä oli ruokavarastot vähissä ja silloin kaivattiin ravitsevaa ja tukevaa ruokaa.

Pääsiäiseen liittyy myös ihania ja kauniita kukkia. Narsissit kukkivat heleän keltaisina muistuttaen meitä suurimmasta ilosta, kuoleman voittamisesta ja ylösnousemuksesta. Ne suorastaan huutavat, iloitkaamme!

Siunattua pääsiäisen aikaa,

t. Satu-pappi

Tervetuloa pk-klubille, Hermannin diakoniatalolle Hämeentie 73, keskiviikkona 27.3 klo 18 kuuntelemaan hiljaisen viikon tekstejä ja Jukka Ahokkaan soittoa.