Hetki sitten päätin puhelun, jossa tiedustelin tyttäreni vointia – onko nuhaa, yskää, kuumetta?

Kuka vielä pari kolme viikkoa sitten olisi uskonut, että olemme ja maamme on tässä tilassa. Tänään ke 18.3. klo 14 eduskunta käsittelee valmiuslain käyttöönottoasetuksia koronaviruksen takia.

Korona on todellakin sekoittanut arjen ja tuonut mukanaan monia käytännön kysymyksiä mm lapsiperheille lasten hoidon suhteen, yli 70-v vapaaehtoisen karanteenin merkityksestä jne. Tämän kaiken keskellä on myös kysymyksiä siitä, että miten kauan tämä kestää ja mistä kaikesta tämä johtuu?

Joissain keskusteluissa olen törmännyt kysymyksistä viimeiseen: mistä kaikki tämä johtuu? Tällöin olen kuullut määritelmän siitä, että kaikki johtuu yksittäisten ihmisten ja koko kansan synneistä. Tämä on siis tällaisen ajattelun mukaan Jumalan rangaistus.

Tällainen ajattelu on kestämätöntä. Kun esim. työskentelin sairaalapastorina, törmäsin usein ihmisessä melkein luonnostaan olevaan ajatteluun, että oma tai läheisen sairaus on seurausta Jumalan rangaistusta ihmisen itsensä tekemistä synneistä. Tämän ajattelun haastavimpia ajatuksia olivat mm ajatukset siitä, että oman lapsen sairaus johtui vanhempien synneistä

Jos me alamme näin ajatella ja selittää asioita, tulee niistä kestämättömiä. Tällöin jokaisen sairauden tai vastoinkäymisen syyksi voidaan nostaa Jumala, joka rankaisee: synneistä.

Tämä on vastoin kaikkia niitä opetuksia, että Jumala on hyvä ja hänen tahtonsa meitä kohtaan on hyvä. –Sen tähden tehtävämme on nyt keskittyä siihen, miten yksin, yhdessä ja kansakuntana käymme tämän läpi: vastuullisesti itsestämme ja toinen toisistamme huolehtien. Tähän tehtävään me saamme rukoilla voimaa ja johdatusta.

”Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää.”(5. Moos. 31:8)

Jussi Lahti

erityisdiakonian pappi