Liian monelle meistä näin ei ole. Tämän päivän suomea ovat pitkät leipäjonot. Köyhyys lisääntyy hälyttävää tahtia. Toisaalla ruokaa tuhlataan surutta. Ruokaa ei arvosteta…

Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa. Ilmaista kouluruokaa moititaan, vaikka maailmalla Suomen mallia kadehditaan. Monessa maassa lapset menevät kotiin lounaalle tai kantavat eväitä mukanaan. Asenteet ruokaan tulevat kuitenkin kotoa…

Suomi on leivän luvattu maa, saamme syödä maailman monipuolisinta leipää, joka Suomen maakunnalla on oma erikoisuus leipänsä. Suomalaisessa ruokavaliossa leipä on ykkönen.

Oma kiinnostukseni ruokaan tuli kotoa. Ensiopit sain Äidiltäni. Ensimmäisen keiton valmistin äitini avustuksella. Myöhemmin opiskelin siitä ammatin. Ruokailu on myös sosiaalinen tapahtuma, yleensä ystäviä tavataan ruuan äärellä.

Meillä Hermannin diakoniatalossa ensin nautitaan Hengenravintoa ja sitten ruokaillaan, samalla voi tavata ystäviä ja unohtaa arjen kiireet.Helsingin seurakunnissa kävi viime vuonna 30 000 ihmistä diakoniaruokailussa ja ilmaistapahtumissa.Tälle palvelulle on tarvetta.

Hermannin diakoniatalossakin löytyy lahjoitusleipää mukaan otettavaksi. Leivät tarjoaa Ekbergin leipomo. Suuri kiitos heille.

http://www.cafeekberg.fi/

Keijo Heikkinen

keittiösuntio

erityisdiakonia