Milloin viimeksi muistit eläviä?

Lauantaina vietettiin pyhäinpäivää ja kymmenet tuhannet kynttilät syttyivät suomalaisilla hautausmailla. Läheisen menettämisen suru on ajassa virtaava, muuntuva olotila. Läheistään voi surra jo tämän elossa olon aikana, jos hän sairastaa pitkään tai hiipuu hiljaa pois muistisairautensa myötä. Läheistään voi surra päiviä, viikkoja, kuukausia tai vuosia. Suru voi siirtyä, jos sille ei ole tai sille ei anna tilaa, kun sen aika olisi. Surulla ei ole oikeaa tai väärää muotoa eikä aikarajaa.

Jatka lukemista ”Milloin viimeksi muistit eläviä?”

Armo

Me suomalaiset ollaan kovia tekemään työtä ja suorittamaan asioita, jotenkin me oikeutamme omaa olemassaoloamme sillä. Se on kunniakasta ja niin sen pitää olla, se on sellainen suomalainen sisään rakennettu tapa ajatella, josta pidetään ylpeänä kiinni.

Kaikenlainen lehdistön viestintä ja muu somessa liikkuva viestintä pukkaa meille lisää velvoitetta. Tee näin, syö näin, lepää näin, nuku näin JA SITTEN olet tuottava ja tehokas ihminen. Sitten kelpaat ja olet yhteiskunnalle arvokas yksilö.

Jatka lukemista ”Armo”