Viime sunnuntaina vietettiin palmusunnuntaita sen muistoksi, että Jeesus ratsasti juutalaisten pääsiäiseksi Jerusalemiin, ei uljaalla ratsulla kuten kuningas, vaan aasilla. Kansanjoukot levittivät hänen eteensä palmunoksia ja huusivat: Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Tämän tapahtuman muistoksi tuodaan monissa maissa kirkkoihin tällöin palmunoksia. Täällä pohjoisessa ovat tilalle tulleet pajunoksat, jotka orastavat varhain. Tähän liittyy myös virpomisen perinne, vaikkakin hieman sekoittunein perintein, koska noidat ja trullit eivät kristilliseen perinteeseen kuulu. Palmusunnuntaina Hoosianna-huuto kajahtaa samoin kuin adventtina.
Käykäämme nyt Jerusalemiin ja yhdessä paastotkaamme ja Jeesusta kärsimystiellänsä nyt nöyrästi seuratkaamme. Virsi 54
Palmusunnuntai aloitti hiljaisen viikon, jota olemme kulkemassa kohti murheellista pitkäperjantaita ja siitä aina pääsiäisen iloon saakka. Jokaisella päivällä on omat teemat. Hiljaiseen viikkoon ovat kuuluneet kuuteen lukuun jaetut niin sanotut ahdit tai ahtisaarnat. Sana ahti tulee latinan sanasta actus ja suomeen se on varmaankin tullut ruotsin sanasta akt eli näytös, joissa siis seurataan kärsimyshistorian tapahtumia päivä päivältä.
Maanantain teemana oli Jeesus rukoilemassa Getsemanessa, jossa hänet vangittiin. Tiistain teemassa Jeesus on tutkittavana. Keskiviikkona aiheena on Jeesuksen tuomio. Kiirastorstai on perinteisesti ehtoollisen muistoksi vietettävä päivä, jolloin muistellaan Jeesuksen viimeistä ateriaa opetuslastensa kanssa, joka oikeastaan on historiallisesti ajateltuna väärässä paikassa, koska viimeistä ehtoollistahan Jeesus vietti opetuslastensa kanssa ennen ratsastamistaan Jerusalemiin. Meidän perinteeseemme se on kuitenkin vakiintunut ja valtaosassa kirkoista vietetään silloin ehtoollista. Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivä. Kirkko ja alttari puetaan mustaan ja usein on tapana, että virret veisataan ilman urkusäestystä. Hiljaisen lauantain teemana on: Jeesus haudassa.
Varsin murheellisten ja vakavien tapahtumien keskellä siis olemme Hiljaisella viikolla. Kristinuskon ytimen kannalta elämme kuitenkin sen keskeisintä aikaa. Jeesus tiesi, mikä häntä odotti. Hän oli valmis uhritielle, ristille johtravalle tielle, meidän tähtemme. Hänen omilla opetuslapsillaankin oli vaikeuksia pysyä mukana tapahtumien kulussa. Vasta jälkeenpäin he ymmärsivät, miten kirjoitukset toteutuivat Jeesuksessa.
Hiljaisen viikon päässä meitä odottaa kuitenkin kaikkein olennaisin: Ylösnousemus! Saamme yhtyä erityisesti Ortodoksikirkosta tutuksi tulleeseen pääsiäistropariin: ”Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi”
Läpi lukkojenkin Herra Jeesus tulla voi. Kuolleista Hän noussut on. Virsi 104
Pullakirkon keskiviikko-illan Klubi kokoontui tällä kertaa runouden äärelle. Kirkkosalissa, suuren pyöreän pöydän ympärillä, kahdeksan osallistujaa istahti alas kynä kädessä ja mieli avoinna. Ilmassa oli hiljaista odotusta ja uteliaisuutta. Runo Workshop oli alkamassa – ja kaikilla oli mahdollisuus tehdä runo, joka olisi juuri heidän näköisensä.
Liikunta on todistetusti tehokas työkalu mielen hyvinvoinnin parantamiseksi. Liikunta tukee ihmistä monilla eri tavoilla elämäntapamuutosten ja fyysisen hyvinvoinnin parantamisessa. Liikunta tarjoaa paitsi fyysisiä hyötyjä, myös sosiaalisia tilanteita ja onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat itsetuntoa!