Painan nappia
Joka ei vuosiin ole kuulunut ulkopuolella
Enhän asu hotellissa kylve kynttilänvalossa
Maailma juhlii joulua
Tätä huonettani en edes siivoa
Vaikka se on naisen osana
Kaikissa vuosisadoissa
Hylkäsin naisen itsessäni
Se liukeni punaviinin
Samaa juonut olen myös kirkossa
Ensin join lasista sitten halpa pullo huulilla
Tänään lukitsen oveni
Sammutan ainokaisen valoni
Ettei kukaan tajua että olen vielä maailmassa
Vaadi mua mukaansa
Tänään en juo viiniä
Vapisevissa käsissä vain vesilasi
Joululauluna soi Varpunen taustalla
Haluan vain poistua liian paljon muistoja
En vaan tiedä minne menisin
Kun sieltäkin jo takas palasin
Yöllä joku hakkaa ovea
En vastaa tuijotan silmiin mustaa joulua
Ehkä huomenna tai jonkun juhlapyhän aamuna
Saan selvin silmin katsoa sua ja sun kasvoja
Tässä nyt niin tyhjässä huoneessa
Merja Jansson

kuva: Kirkon kuvapankki: Marianna Siitonen
Kiitos koskettavasta tekstistä
TykkääTykkää
Kyllä herättää tunteita ja muistoja.
TykkääTykkää
Olipa hieno ja elävästi koskettava teksti. Kiitos tästä ja siunausta kevääseen!
TykkääTykkää
Elävää kuvaa ilmestyy lukiessani. Elävää tunnetta. Ihme matka tämä elämä. Olkoon hetkessäsi yhteyttä.
TykkääTykkää