Vuonna 2013 aloin käymään Hermannin erikoisdiakoniassa. Minua houkutti lounas, joka maksoi yhden euron. En jaksanut kokata joka päivä ja käymällä Hermannissa helpotin arjen haasteita. Kerkesin vielä töihin klo 13.30. Masennuksen takia olin siirtynyt osa-aikatyöhön. Syksyllä 2015 menin sitten lääkärin pakeille ja kerroin etten mene töihin enää. Työpaikan ilmapiiri oli huono ja olin joutunut kiusaamisen kohteeksi.
Tammikuussa 2016 kävin Annankadulla seurakunnan paikassa. Diakoni Raija antoi pussilisen langanjämiä. Neuloin turvapaikanhakijoille sekä lapsille sukkia. Helmikuussa ohjasin ystävänpäiväkorttien tekoa. Huhtikuussa oli pääsiäisaskartelun vuoro. Hermannissa kävin lounaalla ja kahvilla tosi usein. Sairaslomalla teki hyvä hakeutua ihmisten pariin.
Toukokuussa 2016 kysyttiin Hermannissa kuka haluaa osallistua hävikkiruuan jakoon. Nostin heti käpälän. Halusin itselleni jotakin järkevää tekemistä. Työn loppuminen ja työkavereiden puute olivat jättäneet elämään tyhjän tilan. Minusta on mukava puuhata kaikenlaista. Muutaman vuoden olin mukana toiminnassa. Sitten alkoi tökkiä se homma. Suoraan sanottuna kyllästyin siihen hommaan ja värväsin Iia-Marian jatkajaksi niihin hommiin, mitä olin tehnyt.
Kävimme Talvipuutarhassa porukalla retkellä. Pari kertaa Keijo järjesti eväät keittiöstä mukaan. Eväät olivat runsaat kuten asiaan kuului. Kyselin muilta satunnaisilta kävijöiltä Talvipuutarhassa, että maistuuko pulla ja kahvi. Yllättyneet ihmisen jäivät juttelemaa ja kerroin mistä on kyse. Ilahdutin niitäkin ihmisiä, jotka eivät paikkaa tunteneet. Museoreissuist Tarvaspää ja Akseli Gallen-Kallela tuli myös tutuksi. Mika ajoi ja kahdeksan innokasta ihmistä pääsi retkelle taiteen pariin. Mika ymmärsi sanoa ovella olevansa kuski ja pääsi museoon maksutta.
Sipoon korvessa kävimme myös sienessä. Turvapaikanhakijoille metsä oli mielenkiintoinen kokemus. Eräs innokas sienestäjä keräsi kaikki sienet. Kyllä niillä olisi isommankin porukan myrkyttänyt. Keskustelimme myös leijonista, joita suomessa ei ole. Ketunleipää löytyy myös Marokosta, sen opin keskusteluista kuten paljon muutakin.
Mustasaaressa myös kävin jonkun porukan mukana. Muistan, että ruoka siellä oli todella hyvää. Muistan hauskan jutun, kun ruuan jälkeen tuli mieleen käydä uimassa. Uima-asua ei ollut sitten mukana, mutta ei tarvitse takertua pieniin yksityiskohtiin. Marilla oli pyyhe. Alpo se olisi halunnut jäädä katsomaan naiskauneutta. Jukka vei hänet pois.
Useampana jouluna olen ollut kahvia kaatamassa jouluaterian aikana. Meno oli vilkasta. Kokeilin myös käsityöpiirin ja korttiaskartelun vetämistä, mutta se kuihtui, kun innokkaita tekijöitä ei löytynyt.
Minulla on ankara neuloosi, joten olen pitänyt pienen käsityönäyttelyn täällä. Olen neulonut asunnottomille paljon lapasia ja säärystimiä. Sukkia lahjoitetaan paljon, mutta meitä lapasten tekijöitä on vähän. Neule lämmittää mieltä ja kehoa hetken verran. Jokainen tekee sitä mitä osaa.
Masennus teki sen etten saanut asioita hoidettua. Minnan kanssa hoidimme asiat kuntoon. Olen saanut paljon apua häneltä ja muulta henkilökunnalta.
Ennen koronaa meillä oli hyvä juttupiiri. Korona vei sen ja paljon muuta mennessään. Koronan muutti ajankäyttöä paljon. Käyn täällä harvakseltaan. Hermannissa käynti rytmitti aikaisemmi arkea. On tärkeää löytää paikka, jossa voi käydä ja hinnat ovat pienituloiselle edulliset.
Muutama henkilökunnan jäsen on jäänyt eläkkeelle. Muutama tuttu kävijä on kuollut tässä vuosien saatossa. Löysin tältä myös ystäviä. Annan kanssa käytiin Valamossa ja pari joulua vietettiin Tallinnassa. Eijan kanssa käytiin Islannissa ja ollaan muutenkin tekemisissä.
Kiitos paikalle henkilökunnalle ja muille kävijöille. Löysin paikan, jossa minulla on ollut mahdollisuus käydä ja toteuttaa kaikenlaisia ideoita.
Outi Heiska
vapaaehtoistoimija
