Kuvan kertomuksessa Sadanpäämies, Rooman armeijan upseeri pyytää Jeesusta parantamaan rakkaan palvelijansa. Hän ei pyydä Jeesusta tulemaan fyysisesti paikalle parantamaan, vaan hän luottaa siihen, että Jeesuksen sana on riittävä. Tässä on suuri opetuksen paikka meille kaikille: usko ei ole sidottu siihen, mitä näemme tai ymmärrämme, vaan siihen, että Jumalalla on valta ja voima toimia, vaikka emme sitä näe.

Jeesuksen elämä ja opetus ovat sydämellinen kutsu uskoon, toivoon ja rakkauteen. Hänen sanomansa on kuin valo pimeydessä, joka ohjaa ja rohkaisee meitä, vaikkemme aina ymmärtäisikään kaikkea, mitä tapahtuu elämässämme. Jeesus ei tullut maailmaan vain opettamaan elämän viisauksia, vaan tuomaan toivon, joka ylittää kaikki vaikeudet ja epävarmuudet.

Raamatussa kerrotaan, kuinka Jeesus herätti kuolleita, paransi sairaita ja teki ihmeitä. Nämä tapahtumat eivät olleet vain mahtavia tekoja, vaan ne ilmensivät syvempää totuutta: Jeesus on se, joka antaa elämän, ei vain fyysiselle, vaan myös hengelliselle. Uskon herääminen ei ole vain hetkellinen tunne, vaan prosessi, jossa sydämemme avautuu Jumalan rakkaudelle. Jeesus ei tullut tuomitsemaan, vaan antamaan meille mahdollisuuden löytää rauha ja yhteys Jumalaan. Hänen opetuksensa muistuttavat meitä siitä, että usko ei ole täydellisyyttä tai täydellistä ymmärrystä, vaan luottamusta siihen, että Jumalan tahto on aina hyvä, vaikka emme aina näe sen koko kuvaa.

Jeesuksen seuraaminen ei tarkoita pelkästään kirkossa käymistä tai sääntöjen noudattamista, vaan elämistä rakkaudessa ja armossa. Hänen elämästään voimme oppia, että todellinen usko ilmenee teoissa — rakastamisessa, anteliaisuudessa ja anteeksiannossa. Jeesus herättää uskon, joka ei ole vain sanoja, vaan tekoja, jotka muuttavat maailman ja meidän elämämme.

Tämä usko voi muuttaa meidät ja ympäröivän maailman, kun me elämme sen mukaan. Jeesus ei vain herätä uskoa, vaan hän kutsuu meitä jakamaan sitä toisten kanssa, tuomaan valoa pimeyteen ja toivoa epätoivoon.

Ulla Lumijärvi

Varustamopappi