Yksi vaihe elämässäni tuli päätökseen 25.syyskuuta 2024, kun lopetin toimintani Hermannissa. Ikä alkoi hiljalleen painaa ja mieheni alkoi tarvita  enemmän apuani. 

Lähdin mukaan toimintaan 1900 – luvun lopulla, kun aikuistuneet  lapset muuttivat pois kotoa. Kaipasin seuraa ja mielekästä tekemistä. Aloitin toimintani katulähetyksessä päihdeongelmaisten  miesten tukijana. Annankadun hengelliset tilaisuudet toimivat matalankynnyksen periaatteella: iltoihin voi saapua päihtyneenäkin, mutta pullot  oli jätettävä oven ulkopuolelle. Ne sai takaisin tilaisuuden päätyttyä. Vahtimestari Eero Väisänen valvoi järjestystä. Hän lauloi Katupojat – kuorossa, jonka jäsenet olivat raitistuneita uskovaisia miehiä. He kulkivat  kertomassa  erilasisissa tilaisuuksissa  ilosanomaa Jeesuksesta ja todistivat , että elämän muutos on aina mahdollinen, ei omin voimin vaan Jumalan avulla. Miehet olivat itse eläviä todistuksia siitä, että muutos  on mahdollinen. Tilaisuuksissa laulettiin, luettiin Raamattua ja rukoiltiin. Illan päätteeksi tarjoiltiin teetä ja voileipiä. Joku tulikin iltateen toivossa, monet asiakkaat  olivat kodittomia ja asuivat ulkona taivasalla. Uskon voimalla moni raitistui ja sai uuden alun elämään.

Vuonna 2004 tapahtui suuri muutos. Toiminta  Annankadulta siirtyi Hermanniin Hämeentie 73: kiinteistön tiloihin. Toiminta on vuosien kuluessa laajentunut ja saanut uusia toimintamuotoja. Kuitenkin kaiken toiminnan keskiössä on edelleen lähimmäisen auttaminen.

Mitä itse olen oppinut ja saanut?

Olen oppinut toisen ihmisen kuunteleminen on tärkeää, Hän tulee nähdyksi ja häntä arvostetaan. Olen tavannut erilaisia ihmisiä ja saanut vastauksia kysymyksiini.

Kiitollisena, että olen saanut olla mukana  toivotan siunausta ja kaikkea hyvää.

Raija

vapaaehtoistoimija