Aikana jolloin valo olivat tähdet ja kuu

Majatalot köyhiltä sulkeutuu

Kovaan maalattiaan heiniltä tuoksuvaan

Saapui Jumalan salaisuus maailmaan

Ilman vaatteita kruunua rikkauksia

Viattomuus kohtasi maailman

Joka pelkkää pahuuttaan hänet

Pakotti Via Dolorosan kulkemaan

Koki hetken suloisen äitinsä sylissä

Eihän rakkaus koe köyhyyttä

Yhtäkkiä saapui kaukaa vieraita

Tuoksui mirhami tallin hämärässä

Jo ensi huudollaan

Lapsi sai ajankin taipumaan

Uuden ajanlaskun alkamaan

Ja pyhät alkoivat odottaa

Enää ei tarvitse pelätä kuolemaa

Merja Jansson