Millaisin miettein tänään? Oma oloni on helpottunut. Helpottunut viime vuosien aikana tehdyistä muutoksista ja uuden vaiheen alkukokemuksista. Muutto on tunnetusti stressaavaa aikaa. Sitä se on myös työelämässä. Muutossa on myös jotakin hyvin kiehtovaa. Se mahdollistaa, suorastaan pakottaa muutokseen. Mahdollisuus uudistaa, tehdä jotakin toisin. Olemme saaneet sen mahdollisuuden toiminnan siirtyessä Paavalinkirkolle.

Työ on onneksi ollut muutakin kuin muuttovalmisteluja ja inventaariota. Mukavaa on saada tavata Hermannista tuttuja Waste & Feast Cafe Paavalissa. Viestimme on saavuttanut monet. Kivaa on myös tutustua uusiin työtovereihin ja Paavalinkirkolla kävijöihin. Kohtaamiset onkin tämän työn itseäni ilahduttavin puoli. Ihmiset, miten ihanaa, että olette!

Muutaman kuukauden kokemuksella voin todeta, että lounaspaikka on löydetty, ruokailijoita on ollut 40–105. Varustamon olohuone on vähitellen täyttynyt sekä uusista että ennestään tutuista kävijöistä. Tunnelma on ehkä entistä kodinomaisempi kompaktin tilan, kalustuksen ja muun sisustuksen vuoksi. Hartaus- ja rukoushetkiin, pullakirkkoon ja raamattupiiriin ei ole ollut tungosta. Kirkkossa on vielä paljon tilaa. Varustamo on myös hengellisen vahvistumisen paikka.

Virtaa Varustamoista -hanke on osunut sopivasti muuttoa ja toiminnan muutosta ruokkimaan. Erityisen ilahtunut olen kävijöiden osuudesta muutostyöskentelyssä. Lähes kaikkiin hankkeen työpajoihin kävijät osallistuivat, antoivat oman arvokkaan näkemyksensä kuhunkin teemaan.

Jäin monesti miettimään, tuliko kävijöitä kutsuttua mukaan riittävästi. Miten, missä ja keille kutsut olisi pitänyt esittää? Mitä oikeastaan tiedän kävijöistä? Joitakin tunnen paremmin, mutta suurinta osaa en juuri ollenkaan. En tiedä millaista osaamista kullakin on, enkä tiedä, ketkä heistä on kehittämistoiminnasta kiinnostuneita. Vahva arvaukseni on kuitenkin, että jokainen haluaa tulla kuulluksi. Millasta osaamista tarvitsemme lisää ja millaisia rakenteita luomme, jotta ihminen tulisi Varustamolla kuulluksi ja nähdyksi?

Hermannissa muutostyöskentelyä käynnistettiin kävijöiden kanssa kehittämiskahveilla. Varustamolla hyväksi havaittu tapa on jatkunut Varustamokahveilla, talonkokouksessa tai miksi sitä nimitämmekään. Viikossa on erityinen hetki pohtia, millaiseksi Varustamoa haluamme muotoilla.

Kuljetaan matkaa toisiamme kuunnellen, tehdään hyviä paikkoja kohtaamiselle.

Marita Nummelin

Paavalinkirkon Varustamon

Toiminnanjohtaja